Myönteisten päätösten suhteellinen osuus kaikista turvapaikkapäätöksistä on enää 28 prosenttia ja näin ollen laskemassa selvästi viime vuodesta, kerrotaan Maahanmuuttovirastosta. Tätä selittää etenkin raukeamispäätösten osuuden kasvu.

Turvapaikkahakemuksen raukeamisesta päätetään, mikäli hakija itse peruuttaa hakemuksen tai mikäli hakija katoaa viranomaisten ulottumattomiin eikä häntä tavoiteta kahteen kuukauteen.

Suomessa oli maanantaihin mennessä tehty tänä vuonna kaikkiaan noin 5700 turvapaikkapäätöstä, kertoi Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo Uudelle Suomelle tiistaina. Näistä päätöksistä jopa hieman yli 2000 on raukeamispäätöksiä.

– Raukeamisia on noin 38 prosenttia noista 5700 päätöksestä. Todella iso luku, Repo toteaa.

– Näistä valtaosa on irakilaisia, jotka ovat halunneet lähteä prosessista pois ja peruuttaneet hakemuksen.

Repo arvioi, että hakemuksensa peruneista valtaosa poistuu maasta. Osa on hakeutunut vapaaehtoisen paluun järjestelmään, josta saa tukea Suomesta poistumiseen.

Vain yksittäistapauksissa raukeamisessa on Revon mukaan kyse siitä, että henkilö on kadonnut järjestelmästä.

– Itse he peruuttavat valtaosin, tai sitten yksittäistapauksissa ei ole kahteen kuukauteen tavattu [henkilöä] ja tällöin asia raukeaa.

– Kyllä koko ajan prosessista, jos siihen tuleekin ihmisiä, niin kyllä siitä lähteekin.

Muun muassa keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä on ollut huolissaan viranomaisilta "kadonneista" turvapaikanhakijoista, joiden osalta on tehty hakemuksen raukeamispäätös.

Myönteisiä päätöksiä 28 %

Maanantaina tilanne oli se, että kaikista tämän vuoden aikana tehdyistä päätöksistä vain noin 28 prosenttia oli myönteisiä, Repo kertoo.

– Myönteisten päätösten määrä on tänä vuonna laskenut suhteessa viime vuoteen. Viime vuonna päätöksistä 36 prosenttia oli myönteisiä, nyt se on tosiaan noin 28 prosenttia, Repo kertoo.

Lokakuun lopussa, mikä on viimeisin julkaistu kuukausikatsaus, tilanne oli se, että koko vuoden kaikkiaan 4453 päätöksestä myönteisiä oli 1393, kielteisiä 989 ja rauenneita 1229. Tutkimatta oli jäänyt 842 tapausta, joista iso osa oli Dublin-palautuksia.

Yksi huolenaihe turvapaikanhakijailmiön suhteen on ollut henkilöt, jotka saavat kielteisen päätöksen, mutta joita ei kyetä palauttamaan kotimaahansa esimerkiksi palautussopimusten puutteen vuoksi. Repo kertoo, että kielteisistä päätöksistä kuitenkin 64 prosenttia on sellaisia, joissa maastapoistaminen voidaan panna täytäntöön ”heti poliisin tiedoksiannon jälkeen tai sitten 8. päivänä tiedoksiannon jälkeen eli nopeutetussa menettelyssä”.

– Eli meillä on iso määrä päätöksiä, joissa hakijat saadaan kohtuullisen nopeasti pois vastaanottojärjestelmästä. Se on tietysti haaste poliisille hoitaa sitten tätä meidän päätöksen jälkeistä roolia, Repo sanoo.

Suomeen on tänä vuonna tullut hieman yli 30 700 turvapaikanhakijaa. Noin 26 000 ihmistä odottaakin Suomessa tälläkin hetkellä turvapaikkapäätöstä, Helsingin poliisi kertoi tänään tiedotteessaan.