Yleisimmät tulipalon aiheuttajat suomalaisissa kodeissa ovat ihmisten oma huolimattomuus ja laiteviat. Turvallisuusyritys Verisuren tutkimuksen mukaan silti lähes kaksi kolmesta suomalaisesta jättää elektroniikkalaitteen valvomatta lataukseen yön ajaksi, ja vain noin joka toinen on imuroinut pölyt jääkaapin takaosasta ja ympäriltä viimeisen vuoden aikana.

Vuonna 2018 Suomessa tilastoitiin yli 2 800 asuinrakennuspaloa. Pelastustoimen tilaston mukaan ihmisen oma toiminta sekä koneen tai laitteen vika ovat yleisimmät palojen aiheuttajat. Verisuren tuoreen tutkimuksen mukaan monella suomalaisella onkin petrattavaa kodin turvallisuuteen liittyvissä asioissa.

Verisuren YouGov Finlandilla toteuttamassa turvallisuuskyselyssä suomalaisilta kysyttiin, millaisia kodin turvallisuuteen liittyviä asioita he ovat tehneet viimeisen vuoden aikana.

Lähes kaksi kolmesta (61 prosenttia) kyselyyn vastanneista myönsi jättäneensä elektroniikkalaitteen valvomatta lataukseen yön ajaksi. Useampi kuin joka kolmas (36 prosenttia) oli jättänyt tiski- tai pyykinpesukoneen päälle vesivahingon uhalla ollessaan poissa kotoa.

Lue seuraavaksi:

Vain noin joka toinen (46 prosenttia) oli imuroinut pölyt jääkaapin ympäriltä ja sen takaa. Imurointi olisi syytä tehdä vähintään kerran vuodessa, sillä kertynyt pöly heikentää ilmankiertoa ja voi laitteen kuumetessa syttyä palamaan.

"Nämä kaikki voivat tuntua pieniltä teoilta arjessa, mutta niiden tekemisessä tai tekemättä jättämisessä voi koitua todella mittavat vahingot", sanoo Verisuren toimitusjohtaja Alexander Gräsbeck tiedotteessa.

Saunaa pidetään kuivaustelineenä

Tutkimuksen mukaan lähes joka viides suomalainen (17 prosenttia) kuivattaa vaatteita tai säilyttää tavaroita saunassa.

"Harva jättää enää kynttilöitä palamaan valvomatta, mutta on huolestuttavaa, kuinka moni edelleen kuivattaa tai säilyttää tekstiilejä saunassa, vaikka on yleisesti tiedossa, että se on valtava paloturvallisuusriski. Moni tulipalo olisi ennaltaehkäistävissä omalla toiminnalla", muistuttaa Gräsbeck.

Iän myötä tietoisuus riskeistä kasvaa, sillä tutkimuksen mukaan vanhemmat ikäluokat tekevät paloriskejä aiheuttavia asioita selvästi nuoria harvemmin.

Sisusta turvallisesti – älä säilytä tavaraa lieden päällä tai lähellä

Moni ihailee kauniita keittiöitä, joissa esimerkiksi keittiöpyyhe roikkuu hellankahvasta. Sisustuksessa voi silti piillä riskejä. Lähes yksi neljästä (23 prosenttia) suomalaisesta kertoo säilyttävänsä lieden päällä tai sen välittömässä läheisyydessä tavaraa. Tämä voi aiheuttaa palovaaran, jos liesi unohtuu päälle, kuumenee teknisen vian vuoksi tai lapsi pääsee käsiksi hellan säätimiin. Myös lemmikit voivat aiheuttaa paloriskin.

"Verisuren hälytyskeskus käsittelee paljon tapauksia, jossa lemmikki on aiheuttanut palon. Esimerkiksi kissa on saanut lieden päälle, jolloin lieden päällä tai lähellä olevat tavarat ovat syttyneet palamaan", Gräsbeck kertoo.

Lue myös:

On tärkeää ennakoida kotona mahdolliset riskit ja huolehtia, että esimerkiksi palovaroittimia on riittävästi ja ne toimivat.

"Erilaiset pienet ajattelemattomuudet tai huolimattomuudet voivat johtaa vakaviin seurauksiin. Mikäli tulipalo kuitenkin syttyy, voi selvitä säikähdyksellä tai pienemmillä vahingoilla, jos apu saadaan nopeasti paikalle ja palotilanteessa osataan toimia oikein. Jokainen sekunti on arvokas", Gräsbeck muistuttaa.

Näin suomalaiset huolehtivat turvallisuudesta kotona viimeisen vuoden aikana:

61 % vastanneista on jättänyt elektroniikkalaitteen valvomatta lataukseen yön ajaksi

46 % on imuroinut pölyt jääkaapin ympäröivältä alueelta ja sen takaosasta

36 % on jättänyt tiski- tai pyykinpesukoneen päälle ollessaan poissa kotoa

23 % on säilyttänyt lieden päällä tai sen välittömässä läheisyydessä tavaraa

17 % on kuivattanut tai säilyttänyt saunassa vaatteita, muita tekstiilejä tai tavaroita

16 % on jättänyt elektroniikkaa lemmikkien ulottuville

10 % on laittanut saunan päälle ja poistunut kotoa hetkeksi

7% on jättänyt kynttilöitä palamaan valvomatta

1 % on tupakoinut vuoteessa

Suomalaiset ja turvallisuuden tunne:

18 % totesi turvallisuuden tunteensa heikentyneen viime vuoden aikana

76 % koki turvallisuuden tunteensa pysyneen samana viime vuoden aikana

58 % koki turvallisuuden tunteensa heikkenemisen johtuneen esimerkiksi siitä, että on lukenut uutisia asuntomurroista, rikollisuudesta, väkivallasta tai muista turvallisuusuhkista*

43 % ei löytänyt erityistä syytä turvallisuuden tunteensa heikkenemiselle*

Lue seuraavaksi: