Sisäministeriön mukaan tänään puhuttanut Alin kuolemantapaus ei ole ensimmäinen laatuaan. Ylen tietojen mukaan irakilainen Ali kuoli hetimiten Suomesta pois käännyttämisensä jälkeen. Maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio sanoo Uudelle Suomelle, että aiemminkin on sattunut vastaavaa.

Suomesta turvapaikkaa hakenut irakilainen Ali oli Ylen tietojen mukaan tapettu kolme viikkoa palautuksensa jälkeen Bagdadissa. Mies oli palannut vapaaehtoisesti kotimaahansa sen jälkeen, kun oli saanut sekä Maahanmuuttovirastosta että oikeusasteista hakemukseensa kielteisen päätöksen.

Vuorion mukaan laki kieltää palauttamisen tilanteeseen, jossa henkilö voi joutua surmatuksi tai muun epäinhimillisen kohtelun uhriksi. Vuorio kuitenkin huomauttaa, että tällaisen yksittäistapauksen taustoja ei pysty varmistamaan. Hän huomauttaa, että Suomen viranomaiset eivät voi eivätkä saa seurata turvapaikanhakijoiden liikkeitä Suomen ulkopuolella. Suomen viranomaisilla ei Vuorion mukaan ole toimivaltaa lähteä selvittämään asiaa Suomen rajojen ulkopuolelle.

Vuorion mukaan päätöksenteossa tärkeintä on ”tutkia uhat ja vainon vaarat”. Lopullisen päätöksen jälkeen tuomioistuin tekee vielä oman harkintansa valitustapauksissa. Vuorio sanoo, ettei voi ottaa kantaa yksittäistapaukseen, mutta luonnehtii sitä ikäväksi ja valitettavaksi. Mitään jatkotoimenpiteitä se ei kuitenkaan Vuorion mukaan aiheuta. Hän muistuttaa, että Migri ja tuomioistuin ovat tehneet asiassa oman harkintansa.

Vuorion mukaan turvapaikkapäätösten laadunvalvonta toteutuu Suomessa riippumattoman tuomioistuimen kautta, joka käsittelee valitukset ja arvioi kokonaisuudet. Yksittäiseen päätöksentekoon ohjaus- tai valvontavelvollisuus ei ulotu, ellei sitten ministeriön tietoon saateta kantelun kautta, että turvapaikanhakijan puhuttelutilanteessa olisi menetelty täysin väärin: ei ole hankittu kaikkea tietoa tapausta varten tai muuten taattu oikeuksia menettelyssä täydellisesti.

”Vastaavaa tapahtunut silloin tällöin”

Vuorio toimi aiemmin Maahanmuuttoviraston ylijohtajana yhdeksän vuotta. Hän sanoo, että Ylen tänään uutisoima tapaus ei ole ensimmäinen laatuaan. Vastaavia on tapahtunut Vuorion mukaan silloin tällöin. Tarkkoja lukumääriä on hänen mukaansa ”mahdoton sanoa”, mutta joitakin on vuosien saatossa tullut viraston tietoon. Koskaan ne eivät ole johtaneet Vuorion mukaan minkäänlaisiin jatkotoimenpiteisiin.

Kaikille tapauksille on Vuorion mukaan yhteistä se, ettei Suomessa ole tarkkaa tietoa siitä, miten palautetun elämä on kotimaassa sujunut ja millaisissa olosuhteissa.

–Se jää aina tavallaan hämärään, koska emme pääse sinne selvittämään, eikä se ole meidän intressissäkään.

Ylen uutisoimassa tapauksessa Irakissa kuolleen miehen tytär odottaa Suomessa palautusta kahden lapsensa kera. Tytär tuli Suomeen 19-vuotiaana vuonna 2015 ja on sen jälkeen mennyt Ylen mukaan naimisiin Suomessa asuvan irakilaismiehen kanssa. Heille on syntynyt Suomessa puolitoistavuotias ja puolivuotias lapsi. Tytär ihmettelee Ylelle, miksi perhe erotetaan.

Vuorio luottaa suomalaiseen järjestelmään ja uskoo, ettei näissä tapauksissa ole rikottu pakolaisoikeuden sääntöjä tai oikeusturvaa. Hän korostaa kuitenkin, ettei tiedä yksittäistapausten taustoja, eikä niitä kommentoi.

Vuorio uskoo, että Migri on arvioinut perheen tilannetta kokonaisuutena ja esimerkiksi sitä, onko naisella sukua ja sukulaisia kotimaassa. Vuorion mukaan lapset eivät ole este palauttamiselle, jos perhe pystyy elämään kotimaassaan.

–Suomessa syntyminen ei aiheuta palautuskieltomenettelyä. Suomessa syntynyt lapsi ei saa suoraan Suomen kansalaisuutta suinkaan tällaisessa tapauksessa.

Lue tarkemmin: Yle: ”Lahjomaton poliisi” ei saanut turvapaikkaa Suomesta – ammuttiin heti kadulle Irakissa

Lue myös: Migri Suomesta käännytetyn irakilaisen kuolemasta: ”Inhimillisesti äärimmäisen valitettava tapaus”

Vuorio: Suomi ei ole tiukempi kuin muut

Vuorio huomauttaa, että Suomen maahanmuuttopolitiikka noudattelee eurooppalaista linjaa. Hänen mukaansa komissio korostaa kaiken aikaa, että palautukset on saatava kaikissa jäsenmaissa toimimaan tehokkaasti ja esimerkiksi Irakiin, Afganistaniin ja Somaliaan palautetaan ihmisiä kaikkialta Euroopasta.

–Suomessa ei maahanmuuttopolitiikka ole yhtään sen tiukempaa kuin muuallakaan Euroopassa. Siihen minä nyt sentään olen perehtynyt aika pitkän ajan kuluessa.

–Tämä on harhaa, että Suomessa olisi joltakin osin tiukempi maahanmuuttopolitiikka kuin muualla.

Suomessa on puhuttu perheenyhdistämislinjan tiukentumisesta noin vuosi sitten. Vuorion mukaan tämäkään linja ei todellisuudessa tiukentunut merkittävästi, mikä selviää tilastoista. Kansainvälisen suojelun perusteella perheenyhdistämistä hakeneiden määrä kasvoi viime vuonna 58 prosenttia Vuorion mukaan.

–Ei tämä uudistus ole estänyt millään lailla tätä prosessia. Päinvastoin määrät ovat koko ajan kasvussa, eli suurimmat uudistukset tehtiin jo ei edellisen, vaan sitä edellisen hallituksen aikana. Tämä oli aika pieni, kosmeettinen muutos.

Vuorio kuitenkin huomauttaa, että Ylen tänään uutisoimassa tapauksessa ei ole kyse perheenyhdistämisestä, vaan turvapaikkamenettelyyn liittyvästä asiasta.

Kielteisiä turvapaikkapäätöksiä annetaan Suomessa tällä hetkellä eniten irakilaisille. Ylen mukaan syksyllä 2015 irakilaisista 15 prosenttia sai kielteisen päätöksen, kun kesään 2016 mennessä osuus oli noussut jo 90 prosenttiin. Vuorion mukaan taustalla on ennen kaikkea se, että Migri otti täysimääräisesti käyttöön ulkomaalaislakiin jo aiemmin kirjatun sisäisen paon tulkinnan. Sen mukaan maahan voidaan palauttaa, jos palautettu voi siirtyä maan sisällä asumaan turvallisesti muualle.

Vuorion mukaan lakia oli muutettu Suomessa jo aiemmin, mutta muutos otettiin täysimääräisesti käyttöön vasta, kun Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa alettiin soveltaa samaa tulkintaa. Osin myös tulijaprofiili voi Vuorion mukaan vaikuttaa päätöksiin. Meille on tullut paljon etenkin nuoria miehiä.

Irakin palautussopimus puuttuu

Vuorion mukaan kaikilla mailla Euroopassa on samat ongelmat Irakin suhteen. Suomi yrittää yhä sopia Irakin kanssa vastaavista palautusjärjestelyistä kuin Afganistanin kanssa, mutta toistaiseksi tuloksetta. Irak on kieltäytynyt ottamasta vastaan pakkopalautuksia.

–Vapaaehtoinen paluu toimii oikeinkin hyvin sinne ja käsittääkseni sinne myös pakkopalautetaan koko ajan, mutta ei sellaisia suurempia määriä chartereilla niin kuin Afganistaniin, Vuorio sanoo palautuslentoihin viitaten.

Vuorio ei osaa sanoa, kuinka lähellä sopimus Irakin kanssa on ja se riippuu monista seikoista. Vuorion mukaan kuitenkin komissiokin on lähtenyt kehittämään vuoropuhelua Irakin kanssa ja ottanee jossain vaiheessa esiin maan velvollisuuden ottaa omia kansalaisiaan vastaan.

Vuorio ei pidä nykytilannetta ainakaan vielä kovin suurena ongelmana, sillä paperittomien määrä ei ole kasvanut siinä määrin kuin alkujaan odotettiin, eikä näy esimerkiksi hätämajoituksessa vielä.

Vapaaehtoisesti lähteviä tuetaan muun muassa rahallisesti sisäministeriön ja siirtolaisjärjestö IOM:n vapaaehtoiseksi paluuksi nimitetyn menettelyn kautta. Vapaaehtoista palaajaa tuetaan enimmillään 1500 eurolla.