Tavat, joilla huumerikollisuutta yritetään kitkeä, pitäisi arvioida uudelleen, sanoo keskusrikospoliisin rikosylikomisario Thomas Elfgren.

Elfgrenin mukaan vuosikymmeniä jatkunut ”huumeiden vastainen sota” on epäonnistunut.

– Vallalla oleva käsitys on se, että jotain muuta pitäisi tehdä, kuin mitä tähän asti on tehty, Elfgren sanoo Uudelle Suomelle.

Elfgrenin näkemyksistä kertoi Mikko Pekkola Puheenvuoron blogissaan.

Huumepolitiikka on nykyisin siirtynyt osittain EU-tasolle. Elfgrenin mukaan huumeiden vastaisen taistelun epäonnistumisesta niin Suomessa kuin maailmalla kertoo muun muassa se, että takavarikkojen perusteella huumeet ovat lisääntyneet.

– Takavarikoidut määrät ovat kasvaneet, ja markkinoille on tullut uusia aineita koko ajan. Synteettisten huumeiden määrä on kasvanut. Joka alueella on tapahtunut vain kasvua, Elfgren sanoo.

Elfgren ei kannata esimerkiksi kannabiksen laillistamista. Hänen mielestään huumepolitiikasta pitäisi kuitenkin viimeistään nyt käydä perusteellinen keskustelu, jossa mitään vaihtoehtoa ei suljettaisi pois.

– Meidän pitää arvioida kaikkia vaihtoehtoja, ja jos siinä yhteenä keinona on laillistaminen, niin olkoon, Elfgren sanoo.

Tällä hetkellä huumerikollisuuden kanssa painivien viranomaisten aika kuluu Elfgrenin mukaan ”kauhun tasapainon ylläpitämiseen”.

Poliisin tehtävänä on jahdata rikollisjengejä ja salakuljettajia ja takavarikoida huumeita.

Työn tarkoituksena on Elfgrenin mukaan antaa viesti, että huumerikollisuudella on seurauksensa. Huumeita sillä ei kuitenkaan ole saatu kitkettyä. Sen sijaan huumeiden vastaiseen viranomaistaisteluun on käytetty paljon rahaa ja työtunteja.

– Nyt kun tätä sotaa huumausainerikollisuutta vastaan on käyty pitkään, eikä tilanne ole tavoitteiden mukainen, keinot pitäisi arvioida uudelleen, Elfgren sanoo.

Nuorisotutkija Mikko Salasuo sanoi Uudelle Suomelle aiemmin, että keskustelu huumausaineista perustuu yhä vuosikymmeniä vanhoihin myytteihin ja kauhutarinoihin. Elfgren on samaa mieltä siitä, että järkiperäinen keskustelu huumepolitiikasta on vaikeaa.

Huumeista on kuitenkin kiistatta myös haittaa käyttäjille, heidän lähipiirilleen ja yhteiskunnalle.

Esimerkiksi A-klinikan sosiaaliterapeutti Päivi Keso kertoi Uudelle Suomelle, että jo puolet asiakkaista tulee klinikalle huumeiden takia, ja muita päihteitä kuin alkoholia käyttävät yhä nuoremmat.

Koska nykyiset keinot eivät tepsi, Elfgrenin mukaan pitäisi pohtia, olisiko huumeriippuvuteen parempia ratkaisuja kuin sakko tai vankila.

– Pitäisikö koukkuun jääneitä ihmisiä saada pois kierteestä jollain muilla keinoilla kuin rangaistuksilla, Elfgren kysyy.

Se ei Elfgrenin mukaan välttämättä edellytä minkään huumausaineen laillistamista.

– Se on kriminaalipoliittinen kysymys. Jos teko on rikokseksi määritelty, voidaan kysyä, onko sakko tai rangaistus oikea rangaistusmuoto, vai olisiko esimerkiksi sitoutuminen hoitoon parempi vaihtoehto.