Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri, terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen pitää valtiovarainministeriön (VM) kansliapäällikön, valtiosihteeri Martti Hetemäen keskiviikkona julkistettua laskelmaa sote-uudistuksen 4,6 miljardien euron säästöpotentiaalista ylioptimistisena.

Hetemäen muistion mukaan säästöpotentiaalista neljän miljardin euron osuuden muodostaa ”tiedon ja teknologian käyttö” ja palveluintegraatio sekä sote-järjestäminen 0,6 miljardia euroa.

–Olen itse ollut monen vuoden ajan mukana terveydenhuollon IT-hankkeissa. Hetemäen arvio digitalisaation kustannushyödyistä on lievästi sanottuna ylioptimistinen, Lehtonen kommentoi Puheenvuoron blogissaan.

Hän huomauttaa, että soten taloudelliset tavoitteet on hyvä suhteuttaa terveydenhuollon kokonaismenoihin.

–Valtiovarainministeriön tavoite painaa sote-menojen kasvu 0,9 prosentin uralle merkitsee seuraavan 10 vuoden ajalle noin 15 miljardin euron kokonaisvähennystä sosiaali- ja terveyspalvelujen tarveperusteiseen rahoitukseen. Käytännössä VM uskoo, että tehostamisvaraa siis olisi niin paljon, että koko Suomen terveydenhuoltojärjestelmä voisi seuraavan 10 vuoden aikana toimia yhden vuoden kokonaan ilman julkista rahoitusta. Uskokoon, ken haluaa, Lehtonen kirjoittaa.

”948 miljoonan euron vuosittainen summa tulee julkisen toimijan maksettavaksi”

Hetemäki ottaa muistiossaan esimerkiksi Etelä-Karjalan Eksote-mallin. Muistiossa kerrotaan, että Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkonen on arvioinut aikaisemmin, että digitalisaatiolla olisi yksin erittäin suuri sote-menojen kasvua vähentävä vaikutus.

Hetemäki mainitsee Eksoten myös perustellessaan palveluintegraation säästöpotentiaalia. Hän arvioi, että palveluiden yhteensovittaminen alentaa oletettavasti 52 suurimman kunnan sote-menot Eksoten tasolle. Tämä tarkoittaisi 360 miljoonan euron säästöjä koko maassa.

Lasse Lehtonen pitää Eksoteen vertaamista virheellisenä.

–Tuottavuuspotentiaalin vertailukohdaksi annetaan Eksote, vaikka Eksoten integroitu toimintamalli tuhotaan sote-uudistuksessa eriytettävien sote-keskusten ja pakollisen asiakassetelin myötä. Suoria IT-investointeja ei muka tarvittaisi ollenkaan, vaikka esimerkiksi sote-uudistukseen liittyviä IT-muutoksia tukeva Akusti-foorumi on hiljattain ministeriöille laskenut, että sote-uudistukseen liittyvistä tietojärjestelmäintegroinneista ja uusista raportointivelvollisuuksista aiheutuu noin 500 miljoonan euron investointitarve, hän huomauttaa.

Lehtonen muistuttaa myös, että kun Kela-korvaukset poistuvat uudistuksen myötä, poistuvat myös potilaiden maksamat omavastuuosuudet.

–Tämä noin 948 miljoonan euron vuosittainen summa tulee sote-uudistuksessa julkisen toimijan maksettavaksi, hän toteaa.

Lehtosen mukaan valtiovarainministeriön muistiossa on kaikesta huolimatta myös ”totuuden siemen”.

–Jos 4,6 miljardin euron vuosittaisesta säästötavoitteesta on vain osa realisoitavissa digitalisaation avulla taikka toiminnallisilla muutoksilla, jää loppu Elon laskuopin mukaan maksajatahon kustannettavaksi. Tuo 3-4 miljardin euron lisälasku on samaa luokkaa kuin oma aiempi arvioni soten lisäkustannuksista.

Martti Hetemäki arvioi muistiossaan, että sitovan budjettirajoitteen puuttuminen ja sote-järjestelmän kokonaisohjauksen vähyys ovat olleet nykyisen järjestelmän ilmeisiä heikkouksia.

Lehtonen vastaa tähän toteamalla, että sekä Korkein oikeus että Korkein hallinto-oikeus toteavat valinnanvapauslaista antamissaan lausunnoissa, että sitova budjettirajoite loukkaa perustuslain 19 §:ssä jokaiselle taattua oikeutta riittäviin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.

–Valtiovarainministeriön ajatus kontrolloida sosiaali- ja terveydenhuollon menoja kehysbudjetilla onkin perustuslakimme kannalta hyvin ongelmallinen. Toteutuessaan se johtaisi yksityisiin vakuutuksiin perustuvan järjestelmän laajenemiseen, kuten on käynyt kaikissa niissä maissa, joissa terveydenhuollon julkinen rahoitus merkittävästi alittaa väestön palvelutarpeen. En usko, että suomalaiset tyytyisivät Bulgarian ja Kreikan BKT-tasolla (8,5%) oleviin terveyspalveluihin, joihin VM:n kehysbudjetti 10 vuodessa johtaisi, vaan hankkisivat mieluummin omalla rahalla pohjoismaista tasoa olevat palvelut, hän kommentoi.

”Jos sote-rahat loppuvat, on valtion joko kerättävä rahat veroina”

Lehtosen mukaan on todennäköistä, että uudistuksen toteutuessa ”joku taho” joutuu maksamaan 3-4 miljardin euron lisäkustannuksen. Summa on hänen mukaansa noin 10 prosenttia vuosittaisesta tuloverokertymästä, josta kotitaloudet maksavat 82 %.

Valtiovarainvaliokunta toteaa tältä osin lausunnossaan, että esityksen rahoitusratkaisun kannalta keskeisin muutos toteutetaan tuloverotuksen painopisteen siirrolla kunnallisverotuksesta valtionverotukseen.

–Kunnallisveroprosenttien leikkauksen vastapainoksi valtion tuloveroasteikkoa ehdotetaan muutettavaksi niin, että verotettavan ansiotulon alaraja asettuu nykyistä merkittävästi alemmalle tasolle, alustavan asteikkolain mukaan 3 100 euroon. Lisäksi useiden tuloverolain vähennysten parametrejä tarkistettaisiin ehdotetuin tavoin, jotta tulonsiirto toteutuu sen määräisenä kuin on tarkoitus, valiokunta linjaa.

–Esityksen hyväksyttävyyden kannalta on myös perusteltua, että muutos toteutetaan siirtymävaiheessa kokonaisveroasteen kannalta neutraalisti ja muutoin niin, ettei työn verotus kiristy, valiokunta jatkaa lausunnossaan.

Lasse Lehtonen huomauttaa, että sote-uudistuksen osalta keskustelu on painottunut nyt siihen, paljonko uudistus lopulta maksaa. Yhtä tärkeää on hänen mukaansa kuitenkin kysyä, kuka lisäkustannukset maksaa.

–Jos sote-rahat loppuvat, kuten todennäköisesti käy, on valtion joko kerättävä rahat veroina taikka annettava maakunnille verotusoikeus. Tällöin sote-uudistuksen maksumiehiksi joutuvat ennen kaikkea palkansaajat. Progressiivinen verorasitus iskee silloin keski- ja hyvätuloisiin palkansaajiin sekä eniten niille maantieteellisille alueille (kuten Uusimaa), joiden tuloverokertymä on suuri, hän ennakoi.

Lisää aiheesta:

Kohutun sote-paperin tehnyt kansliapäällikkö: ”Ydinkysymys on, pystyykö uudistus ratkaisemaan nämä 2 ongelmaa”

Sipilän ja Orpon vakuuttelu nollasäästöstä hämmensi – Näin hallitus alkujaan arvioi sote-säästöä

”Valinnanvapaus 0€” – Tämä paperi aiheutti hässäkän eduskunnassa: Paljastus, harhautus vai väärinkäsitys?

”Ovatko nämä ihmiset seonneita? Ei mitään laskelmia yhtään mistään”- Hjallis Harkimo tylyttää sotea IL-blogissa

HUS:n ylilääkäri avaa laskelmansa: Näin sotesta tulee tuplakulu – pelaako päivystys vain lentopalloa?