Työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen nostaa esiin paljon puhutun kohtaanto-ongelman, johon liittyy yllättävin huomio Suomen työmarkkinoiden nykytilanteessa.

”Työmarkkinat ovat ennennäkemättömässä tilanteessa. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitetaan julkiseen työ-voimapalveluun enemmän kuin koskaan aiemmin ja samaan aikaan työnhakijoita on paljon enemmän kuin koronaa edeltävinä vuosina”, Pylkkänen kirjoittaa kolumnissaan.

”Yllättävintä työmarkkinoiden tilanteessa on se, että työtä etsivät ovat samalta alalta, jossa myös avoimet työpaikat olisivat tarjolla. Tämä jos mikä on kohtaanto-ongelma konkreettisimmillaan.”

Pylkkäsen mukaan ristiriitaista on, että samaan aikaan, kun yritykset ja julkinen sektori painivat työvoiman saatavuusongelmien kanssa, myös ammattitaitoisia työnhakijoita on ennätysmäärä, kun mukaan lasketaan myös työssä jo olevat työnhakijat. TE-toimistoissa on noin 259 000 työtöntä ja reilut 200 000 työllistä työnhakijaa. Työttömiä työnhakijoita on nyt 15 % ja työllisiä työnhakijoita 26 % enemmän kuin vuonna 2019.

”Työllisten työnhakijoiden kasvava määrä näyttää kertovan halukkuudesta vaihtaa alaa – tai vähintäänkin työpaikkaa”, Pylkkänen katsoo.

Samaan aikaan Keskuskauppakamarin tutkimuksen mukaan työpaikoista noin 75 % raportoi haasteista löytää osaavaa työvoimaa avoinna oleviin paikkoihin, hän huomauttaa.

Nämä alat keskiössä

TEM:n työnvälitystilaston mukaan aloja, joilla on eniten sekä työnhakua että työpaikkoja, ovat palvelualat, myyntityö, hoiva-ala sekä rakennus-, konepaja- ja kuljetusala.

”Talouskasvun näkökulmasta akuutti kysymys on, miten saada näiden samojen alojen työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat kohtaamaan? Nyt ovat hyvät neuvot kalliit – kirjaimellisesti. TE-toimistojen työnvälitystietojen pohjalta pystymme todentamaan työttömyys- ja työnhaun tilanteen eri toimialoilla ja työtä hakevissa ammattiryhmissä, mutta nyt tarvittaisiin tätä olennaista numerotietoa täydentävää ymmärrystä työnhakijoiden tilanteesta.”

Pylkkäsen mukaan tarvitaan lisätietoa työnhakijoille tehtävillä kysely- ja haastattelututkimuksilla, sillä ne antavat syvällisempää tietoa siitä, minkälaisia tekijöitä on taustalla, kun ihmiset haluavat vaihtaa alaa tai työpaikkaa. Vaikuttavan työpolitiikan toimeenpano edellyttää, että tietoa kerätään tuhansilta työnhakijoilta.

”TE-toimistoilla ei ole mahdollista haastatella nopealla aikataululla sataa tuhatta työtöntä ja työllistä työnhakijaa, jotka ammattinsa puolesta voisivat työllistyä avoimiin työpaikkoihin. Tarvitsemme siten muita keinoja työmarkkinoiden kannalta olennaisen tiedon keräämiseksi.”

Tämä tarkoittaa Pylkkäsen mukaan ”huutavaa tarvetta” digitaalisille ratkaisuille. Niitä kohti mennään, kun TE-palveluiden uusi digitaalinen palvelualusta otetaan ensi vuonna käyttöön.

”Jatkossa tarvitaan kuitenkin vielä edistyneempiä ratkaisuja, jotka mahdollistavat yksityiskohtaisemman tiedonkeruun työnhakijoilta ja päivittävät reaaliaikaisesti tietoja avointen työpaikkojen määristä ja täsmällisistä kuvauksista. Digitaaliset alustat ja tekoäly voisivat hoitaa kohdennusehdotukset kustannustehokkaasti puolestamme.”

LUE SEURAAVAKSI: