Kirjailija ja historiantutkija Kaari Utrio näkee Suomen kuuluvan nyt, 70 vuotta talvisodan jälkeen, vahvemmin kuin koskaan länsimaiseen yhteisöön. Tänään Linnan juhlissa Suomen itsenäisyyttä juhlistava Utrio on sitä mieltä, että Suomen pitää edelleenkin liittyä kaikkiin lännen yhteisöihin, myös sotilasliitto Natoon. - Kaikki tällaiset toimet korottavat Venäjän kynnystä puuttua meidän asioihin, Utrio arvioi Uudelle Suomelle kotonaan Somerniemessä. Rakkaus historiaan näkyy Utrion elinympäristössä, kuten myös työ kirjailijana ja kustantajana. Vuonna 1942 syntyneelle Utriolle talvisodan henki on yhä todellinen. Hän pohtii, että talvisodan henki säilyykin mullistavan ”totaalisen sodan” ja sen jälkeisen pula-ajan kokeneiden sukupolvien myötä. Uusi Suomi julkaisee talvisodan aikaiset numeronsa sähköisessä muodossa. Lue tasan 70 vuotta sitten ilmestynyt lehti esittelyteksteineen tästä. Vielä vuosikymmeniä sodan jälkeenkin suomalaiset näkevät Venäjän uhkana. Utrion mielestä Venäjän pelko on terveellistä. - Monoliittisen suurvallan pelkääminen on terveellinen pelko. Suomalaisia ei siitä pidä syyllistää, Utrio sanoo. Tämän osoittaa Utrion mielestä Baltian maiden ”järkyttävä esimerkki”. Naton jäsenyys olisi Suomelle ikään kuin puskuri, mutta Utrio uskoo, että jos Venäjä jostain syystä Suomeen hyökkäisi, olisimme joka tapauksessa yksin. - Kun Venäjä on heikko, se on vaarallinen. Vahva, vakaa Venäjä on Suomen etu. Nato-ikkuna oli Utrion mielestä Suomelle auki 90-luvun puolivälistä vuoteen 2003 asti, mutta nyt se on kiinni. Eikä ole tietoa, milloin se taas avautuu.

Tilaajille
Tilaajille
Tämä sisältö on vain Uuden Suomen tilaajille. Tilaajana saat esimerkiksi:
  • ■ Rajoituksettoman lukuoikeuden kaikkiin artikkeleihin
  • ■ Päivittäiset vain tilaajille suunnatut Tähtijutut