Rapsakoista työmarkkinaotteista tunnettu Metsäteollisuus laittoi tänään uuden vaihteen silmään työmarkkinakierroksella.

Työnantajajärjestö Metsäteollisuus ilmoitti kuuden vuorokauden työsulusta isolle joukolle sahoja ja vaneritehtaita joulukuussa.

Metsäteollisuuden mielestä työntekijäpuoli ei ole suostunut aidosti neuvottelemaan työehtosopimuksesta, vaan vaatii lakkoilemalla ainoastaan työajan lyhentämistä.

Metsäteollisuuden työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén sanoo, että työsulkuilmoituksella Metsäteollisuus haluaa vauhdittaa sopimusratkaisun syntymistä mekaanisessa metsäteollisuudessa.

Teollisuusliittoon kuuluvia työntekijöitä koskeva työsulku on alkamassa Teollisuusliiton kolmipäiväisen lakon päättyessä 12. joulukuuta ja työsulku on puolestaan päättymässä 18. joulukuuta.

”Teollisuusliitto on katkaissut neuvottelut ja syynä on ollut heidän työajan lyhentämisvaatimuksensa. Me haluamme neuvottelupöytään, jotta voimme neuvotella aidosti suomalaisen saha-, ja levyteollisuuden kansainvälistä kustannuskilpailukykyä parantavasta työehtosopimuksesta”, Hollmén sanoo.

Työsulku on työnantajien työtaistelutoimenpide. Lakkoihin nähden ne ovat harvinaisia, mutta vuosien mittaan niitäkin on ollut. Tunnetuin työsulku viime vuosilta on juurikin Metsäteollisuuden työsulku paperiteollisuudessa 2005.

Hollménin mielestä työmarkkinakulttuuriin on muodostunut vääristymä työsulun osalta. Hän muistuttaa, että vaikka työsulku on harvinainen, se on täysin normaali toimenpide.

”Lakkoa pidetään täysin arkipäiväisenä, jopa työrauhan olleessa voimassa, mutta työnantajan vastaavaa työtaistelutoimenpidettä pidetään järeänä tai poikkeuksellisena. Ei se sitä ole”, Hollmén painottaa.

Työsulku tarkoittaa sitä, että Teollisuusliittoon kuuluvia työntekijöitä ei päästetä työpaikoilleen sahoille ja vaneritehtaille ja samalla heidän palkanmaksunsa lopetetaan. Työsulku kohdistuu niihin Metsäteollisuuden jäsenyritysten toimipaikkoihin, joihin Teollisuusliitto on ilmoittanut kohdistavansa lakon 9.–11. joulukuuta.

Sovittelussa alkaa olla tungosta

Lämmöt työmarkkinasyksyssä alkavat olla korkealla.

Hollmén huomauttaa, että Teollisuusliitto lopetti poikkeuksellisesti neuvottelut mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksesta yli viikko ennen sopimuskauden päättymistä.

Tämän jälkeen muiden alojen lakkoilmoitusten ohella Teollisuusliitto ilmoitti kolmipäiväisestä lakosta mekaanisessa metsäteollisuudessa.

Metsäteollisuus katsoo, että laskevassa talous- ja suhdannetilanteessa työehdoilla voidaan merkittävästi vaikuttaa suomalaisen tuotannon kustannuskilpailukykyyn.

Hollménin mielestä Teollisuusliitolta puuttuu kriisitietoisuus, vaikka miltei kaikilla sahoilla ja vaneritehtailla on jo syksyn aikana jouduttu rajoittamaan tuotantoa ja turvautumaan lomautuksiin.

”Suhdannenäkymä on edelleen kehittynyt heikompaan suuntaan, mutta silti työntekijäpuoli on keskittynyt vaatimaan ainoastaan lyhyempää työaikaa”, Hollmén sanoo.

Paperin neuvottelut jatkuvat

Hollménin mukaan Paperiliiton osalta Metsäteollisuus jatkaa normaalisti työehtosopimusneuvotteluja ja neuvottelut jatkuvat tänään.

Mekaanisen metsäteollisuuden osalta ollaan työtaisteluilmoitusten jälkeen menossa sovitteluun ja sovittelu on Hollménin mukaan alkamassa viikonloppuna.

Valtakunnansovittelijantoimistolla on vilkasta myös tulevina päivinä. Sovittelussa on niin teknologiateollisuuden, kemianteollisuuden kuin mekaanisen metsäteollisuudenkin työriitoja.

Suomen talouden ja työllisyyden lähivuosien näkymien kannalta on poikkeuksellisen paljon pelissä, kun työmarkkinakierroksen päänavausta haetaan nyt sovittelun kautta. Lähtökohtaisesti päänavausta on odotettu Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton työehtosopimuksesta.

Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto eivät ole päässet yhteisymmärrykseen palkankorotuksen tasosta.

Merkittävä osa väännöstä kiteytyy työaikaa pidentäviin kiky-tunteihin. Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto sopivat aikoinaan kiky-tunneista allekirjoituspöytäkirjalla, jonka Teollisuusliitto on irtisanonut tämän vuoden loppuun.

Teollisuusliiton lähtökohta on ollut, että kun kiky-tunnit tulivat ilman kustannusvaikutusta, niiden pitää myös lähteä ilman kustannusvaikutusta.

Teknologiateollisuuden mukaan työajan pidennyksen kustannusvaikutus on laskennallisesti 1,4 prosenttia. Tämän erimielisyyden sorvaaminen osaksi ratkaisua työehtosopimuksen kustannusvaikutuksesta on melkoinen haaste.

Kiinnostavaa on, tuleeko aikanaan valtakunnansovittelijan mahdollinen sovintoesitys Teollisuusliitolle ja Teknologiateollisuudelle ainakin epäsuorasti kustannusvaikutuksen kautta ottaneeksi kantaa kiky-tunteihin.

Vaikeuskerrointa riittää vientialojen neuvotteluissa, sillä metsäteollisuuden ja kemianteollisuuden työntekijöiden työehtosopimuksissa kiky-tunnit ovat työehtosopimuksen sisällä. Osapuolet vääntävät niiden jatkosta.

Hollméninin mukaan työmarkkinatilanne on kokonaisuudessaan huolestuttava.

”Nyt ammattiyhdistysliikkeen pitäisi asettaa kilpailukyky ja työpaikat ideologian edelle”, Hollmén sanoo.