Ennennäkemättömän nopeasti lisääntynyt maankäyttö kiihdyttää osaltaan ilmaston lämpenemistä ja on edistänyt aavikoitumista sekä elinympäristöjen köyhtymistä viime vuosikymmeninä, kertoo hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC tuoreessa raportissaan.

Odotetun raportin mukaan maankäyttösektorin kuten maa- ja metsätalouden tulee alentaa päästöjä nopeasti ja lisätä hiilidioksidia ilmasta poistavia hiilinieluja. Keinoihin, joilla päästöjä voidaan vähentää, lukeutuvat muun muassa viljelykäytäntöjen tekniset muutokset sekä ihmisten siirtyminen kasvispainotteiseen ruokavalioon.

”Viesti on selvä: nopeasti lisääntynyt maankäyttö on kiihdyttänyt ilmastonmuutosta. Maa- ja metsätalous sekä muu maankäyttö täytyy muuttaa nykyistä kestävämmäksi koko maailmassa, myös Suomessa. IPCC:n tuoreessa raportissa esitettyjä keinoja on otettava pikaisesti käyttöön, metsäkatoa on hillittävä, hiilinieluja on kasvatettava ja ruuantuotannon päästöjä on vähennettävä, unohtamatta luonnon monimuotoisuuden turvaamista”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr) sanoo.

Hän huomauttaa, että hallitusohjelmaan on kirjattu keinoja maankäytöstä aiheutuvien päästöjen vähentämiseksi.

”Niiden pikainen toimeenpano on tärkeää.”

LUE MYÖS: Nyt tuli järisyttävä lista kaikille suomalaisille: Kasvissyönti, pienempi asunto, kaikki vapaa-ajan matkat julkisilla – ”Suuria muutoksia kaikkiin arjen tapoihin”

Metsät ja muu kasvillisuus sekä maaperä sitovat itseensä noin kolmanneksen ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä ja hillitsevät näin ilmastonmuutosta. Toisaalta maa- ja metsätalous sekä muu maankäyttö aiheuttavat laskelmien mukaan reilun viidenneksen (23%) kaikista ihmisen tuottamista kasvihuonekaasupäästöistä, valtioneuvoston tiedotteessa kerrotaan.

”Ihmisen toiminta vaikuttaa tällä hetkellä jo yli 70 prosenttiin maailmanlaajuisesta jäättömästä maa-alasta. Jos päästöjä ei saada vähennettyä kaikilla sektoreilla erittäin nopeasti, joudutaan turvautumaan maankäyttöintensiivisiin ratkaisuihin, joilla voi olla merkittäviä kielteisiä sivuvaikutuksia esimerkiksi ilmastonmuutokseen sopeutumiseen”, Luonnonvarakeskuksen tutkija Anna Repo toteaa tiedotteessa.

Taustalla on huoli ruoasta. Kohonneet lämpötilat, sademäärien muutokset sekä sään ääri-ilmiöiden yleistyminen vaikeuttavat ruoantuotantoa jo nyt. Ruoantuotantoon ja ruokaturvaan kohdistuvat riskit kasvavat sitä suuremmiksi, mitä enemmän ilmasto lämpenee. Jo 1,5 asteen lämpeneminen aiheuttaa Climate Change and Land -raportin mukaan merkittäviä riskejä muun muassa ruokajärjestelmän tasapainolle ja veden saatavuudelle.

IPCC:n mukaan ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää maankäyttösektorin osalta metsien ja maatalousmaan nykyistä kestävämpää käyttöä. Yksi ratkaisu on hävikin vähentäminen: raportin mukaan kolmannes maailmanlaajuisesti korjatusta sadosta hukataan jätteenä ja ruokahävikkinä.

"Raportti listaa hillinnän toimia kolmella tasolla. Näitä ovat suorat tekniset toimet, kuten viljelykäytäntöjen tai metsänhoidon muutokset, vaikuttaminen arvoketjuihin eli esimerkiksi siirtyminen kasvispainotteiseen ruokavalioon sekä riskien hallinta, kuten varoitusjärjestelmät tai kuivuutta paremmin kestäviin viljelykasveihin siirtyminen. Viisaat toimet riippuvat siitä, missä päin maailmaa niitä toteutetaan", Luonnonvarakeskuksen tutkija Anna Repo kertoo tiedotteessa.

“Meidän täytyy toimia nyt ja istuttaa uusia metsiä ja korjata ekosysteemeitä – ja kyllä, meidän täytyy syödä vähemmän lihaa”, tiivistää Green Alliance -ajatushautomon ympäristöpolitiikan analyytikko Caterina Brandmayr IPCC:n sanomaa Guardian-lehden mukaan.

”Emme haluaisi kertoa ihmisille, mitä syödä, koska siinä voi käydä huonosti. Mutta voisimme kannustaa”, sanoo raportin kirjoittajiin kuuluva professori Pete Smith.

Raportissa esitetäänkin Guardianin mukaan ruoantuotannon ympäristöhaittojen tuomista osaksi ruoan hinnanmuodostusta esimerkiksi verotuksellisin keinoin. Suomessakin on keskusteltu lihaverosta ja sdp:n kestävän kehityksen arvonlisäverosta.

LUE MYÖS: Sdp: Ei lihavero vaan kestävän kehityksen alv – Uusi vero koskisi kaikkia tuotteita ja palveluita

Suomalaispoliitikot: Hallituksen kirittävä

Suomalaispoliitikot eduskunnan molemmista leireistä ovat tuoreeltaan reagoineet raporttiin. Hallituspuolue vasemmistoliiton Mai Kivelän mukaan raportti toimii tärkeänä kirittäjänä Suomen hallitukselle.

”IPCC:n raportti osoittaa, että olemme hallitusohjelmassa oikeilla jäljillä. Nyt tarvitaan päättäväisiä tekoja. Raportin johtopäätösten täytyy näkyä myös Suomen metsäpolitiikassa”, Kivelä sanoo.

Hänen mukaansa Rinteen hallituksen ohjelmassa maankäytön ilmastovaikutukset on nostettu voimakkaasti esiin. Hallituksen tavoite on vahvistaa hiilinieluja ja hiilivarastoja sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

”Valmisteilla oleva kokonaisvaltainen maankäyttösektorin ilmasto-ohjelma tulee olemaan tärkeä työväline kunnianhimoisessa ilmastopolitiikassa.”

”Suomen metsäpolitiikassa on huomioitava nykyistä paremmin hiilinielut ja luonnon monimuotoisuus, ja sama koskee myös soita”, Kivelä sanoo.

Oppositiopuolue kokoomuksen Saara-Sofia Sirén, Sari Multala ja Mari-Leena Talvitie nostavat myös esiin suot. He pitävät hallituksen kaavailemia soidensuojelutoimia riittämättöminä. Kokoomusedustajat vaativat hukkaojikkojen ennallistamista luonnontilaisiksi soiksi vuoteen 2025 mennessä.

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change) julkaisi torstaina 8.8.2019 Climate Change and Land -erikoisraportin yhteenvedon päätöksentekijöille.

LUE MYÖS:

Ilmastonmuutoskeskustelu jakaa suomalaiset kahtia - Perussuomalaisten kannattajista 80 % pitää turhana vouhotuksena

Sisäministeri Maria Ohisalo: Nuorten ilmastoviesti on ”vavahduttava” – Päättäjien reagoitava

EVA:n kysely: Enemmistö suomalaisista valmiita tinkimään elintasostaan ympäristön hyväksi – mutta autoilussa ja lihansyönnissä tulee raja vastaan