Viranomaiset eivät pysty valvomaan kaivoksia riittävällä tavalla, kertoo Helsingin Sanomat.

Lupaviranomainen ei tarkista hakemuksen tietojen yksityiskohtia, eikä valvova viranomainen ota itse valvontaan kuuluvia näytteitä kuin poikkeustapauksissa.

Ympäristöoikeuden professori Kai Kokko toteaa lehdelle olevansa huolissaan tiedon riippumattomuudesta.

Ympäristölupa on yksi kaivoksen avaamisen keskeisimpiä dokumentteja. Kaivosyhtiöt palkkaavat konsulttiyhtiöt tuottamaan tiedot sekä lupaa että sitä edeltävää ympäristövaikutusten arviointia (yva) varten.

”Kyse on konsultin tuottamista merkityssisällöistä, joiden tarkoitus on vakuuttaa yleisö ja viranomaiset. Konsulteilla on eettisiä velvollisuuksia, mutta täytyy muistaa, että he ovat kaivosyhtiön palkkaamia”, Kokko sanoo Helsingin Sanomille.

Koko huomauttaa, että on viranomaisen tehtävä valvoa yleisen luonnonsuojeluedun toteutumista. Hän on huolestunut lupaviranomaisen huonoista resursseista sekä valvontavastuun siirtymisestä yrityksille. Ely-keskus ei ota näytteitä kuin poikkeustapauksissa, eikä elyllä ole myöskään omia laboratorioita.

Lapin ely-keskuksen ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Eira Luokkanen sanoo lehdessä, että nyt tarvittaisiin rinnakkainen järjestelmä, jotta tulosten luotettavuutta voitaisiin arvioida paremmin.

”Kyllä minä sen uskallan sanoa ääneen, että todella tiukoilla ollaan. Kokonaisuutena valvonnassa ei voida tehdä kaikkea riittävällä tavalla”, Luokkanen sanoo lehdelle.