Lauantai 19.1.2019

Outo suomalainen Urho-myytti elää USA:ssa

Jaa artikkeli:
Luotu: 
17.3.2010 09:25

Yhdysvaltain suomalaissukuiset ovat eilen juhlineet "Pyhän Urhon päivää". Se on amerikkalais-suomalainen vastine irlantilaiselle Pyhän Patrickin päivälle, jota juhlitaan tänään ympäri maailmaa.

Esimerkiksi Minnesotan Finland-kaupungissa Urhoa on juhlittu jo muutamia päiviä sitten.

Urhon tarina kuulostaa suomalaisen korvaan todella erikoiselta. Pyhän Urhon legenda kertoo, että Urho pelasti Suomen viinitarhat heinäsirkoilta. Sirkat terrorisoivat tarhoja syömällä viinirypäleet. Urho hääti heinäsirkat huutamalla: "Heinäsirkka, heinäsirkka, mene täältä hiiteen!".

Myyttinen Urho-hahmo syntyikin itse asiassa 1950-luvulla Yhdysvalloissa suomalais-amerikkalaisen Richard Mattsonin päässä. Hänen pomonsa kysyi häneltä, mikä on suomalainen vastine pyhälle Patrickille, ja niin syntyi mielikuvitustarina Urhosta.

Urhon päivän värit ovat - ilmeisesti myyttisen tarinan heinäsirkkojen ja rypäleiden mukaan - vihreä ja violetti. Heinäsirkat ja rypäleet esiintyvät myös juhlijoiden vaatetuksessa. Minnesotan Finlandiin kokoontuu Urhon päivän juhliin väkeä laajemmaltakin alueelta. Ohjelma vaihtelee vuosittain, mutta tavallisesti siihen kuuluu paraati.

Urhon päivä on ajoitettu juuri ennen Pyhän Patrickin juhlaa, jotta suomalaiset voivat juhlia kaksi päivää putkeen, kertoo Richard Huovinen Rollan kaupungista Pohjois-Dakotasta.

Velma Raasakka puolestaan kertoo, että Rollan kaupungissa Urhoa juhlitaan nauttimalla suomalaisesta ruoasta, yhteisolosta ja arvostamalla suomalaisia sukujuuria.

 

Jaa artikkeli:

Kommentit

Käpälämäen tarkkailija

oli myös jossain mielessä onnellinen murhenäytelmä. Tulihan Henrikistä tuolla tavalla kuolematon pyhimys ja samalla koko maailma sai tietää, että pohjan perillä asuu hullu kansa, ei sinne kannata mennä. Ryssä vain ei tätä tiennyt v. -39 koskapa tuli aivan eri suunnalta...

Holotna Pravda

Ei elämän tarvitse aina olla niin ryppyötsaista jurottamista. Mikäli Pyhää Urhoa juhlitaan edes vähänkään St.Patricks -hengessä niin kyseessä on mukavat kinkerit. Jos jotain suomalaisuudesta pahasti puuttuu niin positiivista karnevaalihenkeä.

Parasta tämmöisessä kokonaan keksityssä sankaritarussa on se, että erilaiset puritanistien kuppikunnat eivät voi kaapata sitä itselleen puhdasoppisuuden nimissä.

Hauska juttu.

PilkunViilaaja

Pyhän Urhon patsaan sijaintipaikka taitaa olla oikeasti Menahgan "kaupunki", risteyspaikka keskellä preeriaa. Alueella asui vielä parikymmentä vuotta sitten paljon suomea puhuvia, lapsiakin. Suomalaisalueen keskus paikkaseudulla on New York Millsin kaupunki (alle 1000 asukasta). Rakentavat siellä Lund merkkisiä alumiinisia kalastusveneitä.
Legendan keksijällä Richard Mattsonilla ei tietääkseni ollut suomalaisia sukujuuria, vaan hänen taustansa ovat Norjassa. No, legendat on legendoja.

MerjaH

Amerikossa lyötiin hynttyyt yhteen uskontojen mukaan, eli luterilaiset menivät naimisiin luterilaisten kanssa. Katoliset naivat katolislaisia jne. Siitä meni raja, kansallisuuksista ei niinkään välitetty, koska puhuttiin engelskaa heti kun tultiin satamaan. Siksi, on sekin mahdollista, että tällä Mattsonilla olisi ollut vaikkapa suomalainen äiti, tai isoäiti.

MerjaH

suomalaiskeskukseksi. Siellä, Detroitin lähellä, joissain pikkukaupungeissa opetetaan kouluissakin suomea. Olin joskus kirjeenvaihdossa nuoruuteni päivinä heikäläisten kanssa, vaan kun kutsuivat kylään, lopetin sen kirjailun.

Calumetin kaupungissa suomalaiset menivät naimisiin, siellä oli luterilainen kirkko.

http://en.wikipedia.org/wiki/Calumet,_Michigan

Minun isovanhempanikin vihittiin Calumetin kaupungissa. Morsiamella oli hieno musta puku ja mustat hanskat.

PilkunViilaaja

Niin, laaja suomalaisasutus on keskittynyt siellä päin muutamiin keskuksiin. Aika pieniä tosin ovat keskuksiksi. Hancock-Houghtonin kaksoiskaupungissa, Michiganissa, on paljon suomalaisia, jopa yliopistossa voi lukea suomea. Myös Duluthin alueella ja Virginian kaivosalueella Minnesotassa löytyy paljon suomea taitavia. Jostain olen tuosta Calumetistäkin kuullut, käymään en ole päässyt.
Tuossa New York Millsin kaupungissa (kylässä) on Apostolic Lutheran Church, lestadiolaiskirkko, jossa ainakin vähän aikaa sitten oli jumalanpalvelukset säännöllisesti myös suomeksi ja kaikkien kauppojen kyltit oli myös selvällä suomenkielellä. Lestadiolaiset ovat pitäneet suomalaisjuuriaan arvossa ja siellä vierailee kai tänäkin päivänä saarnamiehiä Suomesta. Alueella on myös Finn Creek museo, jossa voi käydä katselemassa millä eväillä pioneerit alueen raivasivat.

KAldo

Kysyin kerran isältäni, muistaako missä isänsä oli Amerikan mantereella hommissa. Ja vastaus oli "Calumet Hekla". Pahamaineinen kaivosyhtiö jenkkilässä. Mutta samassa Calumetissa oli myös paljon lestadiolaisia. Tosin ne on onnistuneet ottamaan pesäeron suomalisesta lestadiolaisuudesta. Uuras Saarnivaara on kirjoittanut kirjasen: "Vanhoillisuuden hajaantumisen historiaa Amerikassa ja Suomessa" (Kustanusosakeyhtiö Rauha, Rovaniemi. Marjamaa oy:n kirjapaino, Oulu 1950)
Lainaus s. 7 "Tapahtumia ennen vuotta 1908: Vv. 1888-90 Calumetissa oli tapahtunut hajaannus. Seurakunnan enemmistö ei ollut enää valinnut papiksi saarnaaja Johan Takkista, vaan aluksi Johan Roanpään ja sitten Suomesta kutsutun pastori Heidemannin..."
Tuo Calumet on mielenkiintoinen paikka. Taitaa laulu "16 tons" olla kuin suoraan sieltä. Calumetin kaivoksilla muuten mekkaloitiin villisti aikanaan, suomalaisetkin siellä kunnostautui...

MerjaH

Kiva, että meitä on monia, joilla on sama tausta...täällä Suomessakin. Minä en ole tiennyt oikeastaan aiemmin, että Calumet on todennäköisesti se kaupunki, missä he elivätkin, isovanhempani. Todennäköistä se oli, koska siellä oli siis se suuri kaivos. Tuokin, että "16 tons" olisi sieltä, sekin on mahtava ajatus ja tieto. Suomalaisethan meinasivat tehdä siellä vallankumouksen :) Hiski Salomaankin Wiki-tiedoista muuten löytyy tieto, että hän on laulanut Calumetin halleilla.

Calumet on vihkiraamattuun painettu. Olen yrittänyt etsiä netistä vanhoja kirkollisia tietoja, jotta saisin tietää, kuka tai mikä mummoni oli. Vaan ei sieltä oikein löytynyt. Isäni sanoi, että mitä väliä sen, vaikka olisi ollut busmanni.

tapparitaskinen

Ei muuta kuin "Pyhän Urhon päivä" suomalaiseen juhlakalenteriin piristämään kevään odotusta. Mietiskelee viime kesänä Lepikon torpassa käynyt sudeettisavolainen. Sopivasti amerikansuomalaisten juhlaa ja omaan Urhoomme liittyvää yhdistellen voisi juhlakonsepti toimia.

dee

Pyhää Urhoa juhlitaan nimenomaan Suomen ulkopuolella, tuosta on vuosikymmenien mittaan muodostunut pikkuhiljaa suomalaisten expattien eli ulkosuomalaisten epävirallinen juhlapäivä. Niin Britanniassa, Ausseissa kuin USAssakin paikalliset suomalaisten järjestöt viettävät ihan leppoisan "minikarnevaalin" Urhon päivänä. Ketään ei haittaa se, että "pyhmis" on keksitty, mutta toisaalta tuosta on syntynyt hyvä tapa vahvistaa ulkosuomalaisten yhteishenkeä (suomalaiset sopeutuvat vähän turhan hyvin uusiin kulttuureihin ulkomailla, joten suomalaisten yhteisöt ovat yleensä aika löyhiä yhteenliittymiä muihin kansallisuuksiin verrattuna).

Näin siis omakohtainen kokemus 15 vuoden ajalta ulkosuomalaisena :-)

salakankee

"Kouluhallitus oli siis tekemässä Leninistä ensimmäistä "pyhimystä" luterilaiseen Suomeen. Pyhimyksen sädekehä sai uutta loistoa, kun Suomi vuonna 1977 vietti itsenäisyytensä 60-vuotisjuhlaa. Koulut saivat käyttöönsä juhlia varten tehdyn elokuvan, jonka nimenä oli Luottamus.
Elokuvan nähtyään Suomen nuoriso tiesi, ketä meidän itsenäisyydestämme tuli kiittää, ja mikä yhteiskuntajärjestelmä ainoana kannatti kansojen itsemääräämisoikeutta. Suomen itsenäisyyden juhlinta oli hyvän naapuruuden juhlintaa."

Leninin pyhittäminen jäi siis puolitiehen, mutta onneksi ulkosuomalaiset hoksasivat toisen kaljupään...

TV-pappa

Tulipas tämä Pyhän Urhon päivä juuri oikealla hetkellä.
Sekä Väyrynen että Vanhanenhan ovat juuri Etelä-Afrikan suunnalla evakossa, ja siellä nimenomaan viinitarhoihin on iskenyt tämä paviaaniongelma.
No, eikun kolmensadan rauhanturvaajan joukko saamaan peruskoulutusta lähitaistelusta niiden apinoiden kanssa.
Sehän voitaisiin lukea myös kehitysavuksi ja Urhon päiväkin saisi näin alkuperäisen arvokkaat ja aidot puitteet.
Siitähän olisi kaikille osapuolille hyötyä. Jopa viinin ostohintakin halventuisi, kun hävikki pienenisi.

Äkkiä viestiä menemään herroille ministereille, ja värväys käyntiin täällä. Sehän voisi olla jatkossakin eräänlainen Urhon kunniakomppania. Ihan kuin Vatikaanissa sveitsiläiset.

Vieras

Hyvää Pyhän Urhon päivää kaikille näin jälkeenkin päin: ohessa "Ode to St. Urho":n sanat. Siitä vain laulamaan. Ja sitten syödään mojakkata...

Ooksie Kooksie coolama vee
Santia Urho is to pay for me!
He sase out ta hoppers as pig as birds
Neffer peefor haff I hurd dose words!
He reely told dose pugs of kreen
Braffest Finn I effer seen
Some celebrate for St. Pat unt hiss nakes
Putt Urho payka got what it takes
He got tall and trong from feelia sour
Unt ate culla mokakka effery hour
Tat's why dat guy could sase dose peetles
What crew as thick as chack bine needles
So let's give a cheer in hower pest vay
On the sixteenth of March, St. Urho's Tay