Torstai 17.1.2019

Uusi malli Suomeen: 350–550 €/v – Vihannekset suoraan pellolta

Jaa artikkeli:
Luotu: 
26.4.2011 09:29

Helsinkiläinen Herttoniemen ruokaosuuskunta kertoo kokeilevansa ensimmäisinä Suomessa Community Supported Agriculture -mallia.

Ruokaosuuskunnassa on 115 jäsentä. Tammikuussa alkaneessa hankkeessa tavoitteena oli löytää muutama hehtaari luomupeltoa pääkaupunkiseudulta ja alkaa viljellä vihanneksia osuuskuntaan kuuluville.

Tarvittava peltoalue on nyt löytynyt Vantaan Korsosta. Projektiin on myös palkattu puutarhuri.

Osuuskuntalaiset investoivat hankkeeseen 350–550 euroa vuodessa, ja saavat sijoituksen vastineeksi kahdeksan kuukauden ajan juureksia, vihanneksia ja yrttejä omalta pellolta. Vihannekset tuodaan kerran viikossa Helsinkiin Herttoniemeen.

Osuuskuntalaiset aikovat myös auttaa puutarhuria peltotöissä.

Community Supported Agriculture -mallissa joukko kuluttajia maksaa viljelijälle kasvukauden alussa sellaisen summan rahaa, että tuottaja pystyy viljelemään heille vihanneksia koko kasvukauden. Yleensä viljelijää myös autetaan talkoohengessä.

CSA-maatiloja on esimerkiksi USA:ssa noin 10 000 ja malli on käytössä monissa Euroopan maissa.

Jaa artikkeli:

Kommentit

salakankee

"Kibbutseissa kaikki oli yhteistä alkuvuosikymmeninä. Tilan tuotto käytettiin yhteisön hyväksi eikä työntekijöille yleensä maksettu palkkaa eikä eläkettä. Vastineeksi työstään kibbutsin jäsenet saivat majoituksen, ruoan ja vaatteet ilmaiseksi. Kibbutsin jäsenet asuivat makuusaleissa ja söivät kouluruokalan kaltaisissa yhteisissä tiloissa.
Jopa lastenkasvatus oli kibbutseissa aiemmin kollektiivista: kaikki lapset kasvatettiin lastenkodeissa, vanhemmat eivät asuneet edes samoissa taloissa lastensa kanssa. Perheinstituutiota ei ollut. Tästä kollektiivisesta kasvatuksesta on kirjoittanut amerikkalainen psykoanalyytikko Bruno Bettelheim kirjassaan The Children of a Dream. Nyttemmin useimmissa kibbutseissa on luovuttu kollektiivisesta lastenkasvatuksesta sen aiheuttamien lastenpsykiatristen ongelmien vuoksi.
Muutenkin kibbutseissa on demokraattisin päätöksin luovuttu sosialismista aste asteelta ja lisätty yksityistä omistusta sekä alettu maksaa palkkoja markkinatalouden kysynnän ja tarjonnan lain mukaan, siis esimerkiksi korkeampia palkkoja ammattitaitoisille työntekijöille." (Wikipedia)

Tämähän on vaietuin tabu maailmassa, että Israel on kommunistivaltio. Sitä ei saa sanoa ääneen.

Juhnis

Hmmm.. Kasvit , hedelmät, juurekset, marjat, yrtit, salaatit... Mielenkiintoista nähdä miten onnistuvat vijelemään kaikkea samalla pellolla.
Toivottavasti ovat löytäneet hyvää multamaata... Muuten homma perustuu ihan normaaliin lannoittamiseen....
Porkkana kun ei kasva ihan missä vain...

äijä

Leppävaarassa puolitoista hehtaaria myydään rakentamiseen ja hintapyyntö reilu 5 miljoonaa Euroa. Vantaalla saadaan porkkanoiden matka lyhyemmäksi kuluttajalle, mutta helsingissä työskentelevät ihmiset muuttaa maaseudulle koska maa on niin kallista(loppu)rakentamiseen pääkaupunkiseudulla.

Järjettömyydyn huippu viljellä maata pääkaupunkiseudulla!

ollisaarinen

joka tuotti vihannekset melkein koko Helsingille aikansa lähiruokana. Tämä oli luultavasti rationaalista.

Ylermi Runko tämänkin tuhosi mm. siksi, ettei henkilöstöstään riippuvaisena poliitikkona kyennyt rationalisoimaan kivijalkojen pullapuoteja ja kemikalioliikkeitä ajoissa.

Sen sijaan Runko käytti liikennelautakunnassa yhteisiä varojamme metroon, minkä sijaan olisi pitänyt rakentaa pikaraitiotie, VR:n lähiliikenteen haara tai bussikaistat, jotka sitten tehtiinkin.

Ilkka Luoma

Hiilidioksidi ja kierrätys ovat biokasvuston edellytys

(Maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) sanoi, että ravinnon hinta nousee varmasti, ja se pitää paikkansa. Maailmalla on yhä enemmän suita ruokittavana ja mm. meret tyhjenevät kalaravinnosta sekä eräin aluein ryöstöviljellyt pellot aavikoituvat, jo vedenkin puutteeseen)

[ ... luvuistaan väsynyt opiskelija tutkii Alepassa ruokapakettien viimeinen myyntipäivä alennuslappuja - 30%, jopa -50%. Jättiläisslummissa aamuyöstä 12 tuntisen työnsä aloittava laittaa palkastaan puolet ravintoon. Työssä käyvä suomalainen osastopäällikkö tutkii gourmee -osaston juustoja - pienen palan hinta on puolet työttömän peruspäivärahasta ... ]

Missä mättää, kun ruokaa on yllin kyllin kauppojen takapihojen roskiksiin kipattavaksi, yöllisten ja varhaisaamujen liikkujien iloksi - ja ruokakaapin täytteeksi. Missä mättää, kun yhdestä sinievätonnikalasta (lihaa noin 150 kiloa) saatetaan maksaa 2000 työttömän peruspäivärahan ~25€/tpv verran japanilaisella kalatukkurien huutokaupassa?

Osakekirjoja, kultaa ja timantteja on vaikea syödä. Kallis auto on myös huonosti sulava - vaikka sisältää rautaa. Ruoka lähtee maasta, siis biokerroksesta - joka on täynnänsä hiiliyhdisteitä, ravinteita, kivennäisiä ja kasvuvoimaa antavaa typpeä ja fosforia. Jätevesilaitokset tuskailevat typen ja fosforin kanssa - ne ovat jopa ongelmajätteitä. Kaikki pitäisi polttaa!

Hiilidioksidi on ehdoton kasvunvoima

Ilmasta tarvitaan ravinnon kasvattamiseen ehdottomasti hiilidioksidia, tuota 'ylisuosittua' elintasokasvihuonekaasua. Puheissa se haluttaisiin kätkeä [CCS*/] maanpoveen, kun sitä liiaksi tuotamme muun muassa koneellistetun liikkumisemme vuoksi. Ruokatuotanto on kasvanut maapallolla mm. keinolannoitteiden käytön vuoksi viimeisen 150 vuoden aikana viisinkertaiseksi - samoin kuin miltei väkilukummekin.

Kiinan väestö tuplaantui kaksinkertaiseksi 50 vuodessa

Kun synnyin 1957 - oli kiinalaisia 650 miljoonaa. Nyt Kiinassa on asukkaita 1300 miljoonaa, siis tuplat. 1950 -luvulla Kiinassa syötiin vihanneksia - ei ollut liikalihavuutta. Erilaisissa kokeiluissa 1960-luvulla kuoli Kiinassa useita miljoonia, mutta oli testattava yhteiskuntajärjestelmiä. Silti väki lisääntyi, koska piti synnyttää työvoimaa pelloille sekä sosiaali- ja vanhuusturvaa.

Nyt kiinalaiset yhden lapsen perheet kaupungeissa suuntaavat juhla-aterialle ainokaisen poikansa kanssa Mäkkäriin - se on muotia. Kuinka käy, kun kaikki kiinalaiset syövät kuten me - monesti ylensyöneet läntisen markkinatalous-demokratian näyttöorientoituneet kulutusihmiset?

Vastaus on helppo: Muille kuin kiinalaisille ei juuri muuta jää - varsinkin kun otamme huomioon muutkin elintason nousuhuumeet - autot ja muut systeemit - jotta kiinalaisetkin ehtisivät siirtelemään itseään ja tavaroitaan entistä nopeammin useampiin paikkoihin - olemmehan esimerkin lännestä näyttäneet, kuten Mäkkäritkin.

Ruoka on arvokkaampaa kuin mitä se nyt maksaa

Ruoka on arvokasta ja meillä se maksaa liian vähän. Käytämme ravintoon Suomessa enää alle 20 prosenttia kokonaisnettotuloistamme. Eläinkunnassa ravinnonhankinta ottaa suurimman osan valveilla olon ajasta - loppu meneekin reviirin puolustamiseen ja parikumppanin etsintään - koska geenit pakottavat siihen ainoaan tehtäväämme: suvunjatkantaan.

Apulantakin loppuu kaivoksista ja louhoksista

Kun apulanta (louhittavat mineraalit) loppuvat, tarvitsemme oman ja eläinkunnan jätöstuotteet biokiertoon tehokkaammin. Sonnasta eli lannasta tulee arvokasta. Jotta ravinnon kasvu vastaisi kiihtyvää kysyntää, tarvitaan biokasvullekin kiihdytetty lisäkasvu ja se tarvitsee hiilidioksidia enenevässä määrin. Muistammehan, että CO2 on kasvihuonekaasu ja tomaatitkin kasvavat paremmin kasvihuoneissa.

Biokasvuston jalostus liikennepolttoaineiksi on miltei rikos elämää kohtaan

Meidän ei pidä polttaa biokerrostamme - syökäämme se mieluummin. Emme kippaa omia pakoputkituotteittamme meriin, emmekä kaatopaikoille - vaan biokiertoon tuomaan kasvun edellytyksiä ruoan tuotantoon. Voimme myös ostaa ravintomme lähempää, ja voimme, ainakin lännessä, syödä vähemmän - niin sitten riittäisi muillekkin kuin kiinalaisille.

Peltojen arvo nousee - maa on ainut asia merien ohella, joka tuottaa ravintoa

Kiinalaiset kulkevat maailmalla vuokraten ja ostaen peltoa. Purammeko pakettipeltomme ja laitamme vuokralle? Ratkaisemmeko näin ikuisen kaupunkilaisia hiertävän maataloustukiviidakon?**/ Oppiiko leipääkin syövä kaupunkilainen, että ape syntyy pellosta ja on vaikea tulla toimeen ilman särvintä, - käy kuin sille kuuluisalle mustalaisen hevoselle, kun oppi olemaan syömättä.

*/
CCS = Carbon Capture and Storage, VTT Seminaari - Espoon Hanasaaressa 2009 ja 2010---
wiki - http://en.wikipedia.org/wiki/Carbon_capture_and_storage
2009: PHOTOS CCS --- http://ilkkaluoma.kuvat.fi/kuvat/VTT/CCS/ ---
2010: PHOTOS CCS --- http://ilkkaluoma.kuvat.fi/kuvat/CCS_2010%2520/ ---

**/
Kiinalaisten kanssa on käynnissä pienessä piirissä hyvin 'vallankumouksellinen' neuvottelu ratkaisemaan ruokatuotantoa ja vientitoimintaamme kuin myös ansaintaamme koko ajan kiihtyvässä ja kovenevassa maailman laajuisessa työn uudelleen jaon taistelussa - tästä myöhemmin lisää.

Ilkka Luoma
http://www.facebook.com/first.ilkka
http://ilkkaluoma.kuvat.fi

Sent:
Cc: [email protected] ; [email protected] ; [email protected] ; [email protected] ; [email protected] ; [email protected] ; [email protected] ; [email protected] ; [email protected] ; [email protected] ; [email protected] ; [email protected] ; [email protected]
Sent: Thursday, January 06, 2011 5:39 PM
Subject: KANSALAISMIELIPIDE - Tarvitsemme lisää hiilidioksidia - ravinto vähenee per ihminen!

koito

Tuontiruoka on usein ympäristöystävällisempää kuin kotimainen. Kotimaisen kalleus kertoo, että siihen on käytetty kalliita resursseja, usein myös lannoitukseen, lämmitykseen tai muuhun.

Eläinten olotkin ovat Suomessa yleensä huonompia kuin Etelä-Amerikassa tai Uudessa-Seelannissa, jossa ne saavat olla vapaina.

Kaukokuljetuksen ympäristöhaitat ovat hyvin vähäisiä verrattuna tuotannon ympäristöhaittoihin tai siihen, miten tällaisen tilan tuotteet kuljetetaan asiakkaille sen sijaan, että he saisivat ne muiden ostostensa mukana. Juuri tuo viimeinen etappi kuluttajalle on se ruoan matkaetappi, joka tuottaa ylivoimaisesti suurimman osan saasteista.

Se on kuitenkin hienoa, että halukkaat pääsevät näin itse osallistumaan maatöihin pellolla, jonka omistavat oikeasti. En tuomitse muiden harrastusta, kunhan eivät liikaa pilaa ympäristöämme.