Torstai 27.6.2019

60 miljoonaa euroa vihreämpiin taloihin

Luotu: 
31.7.2009 18:37
  • Kuva: Motiva
    Kuva
    Kuvassa matalaenergiatalon rakennusta.

Uudisrakentamisen kiristyvät energiavaatimukset näkyvät ensi vuonna ympäristöministeriön menoissa.

Ministeriö varaa 60 miljoonaa euroa korjaus- ja energia-avustuksiin, joilla pyritään vähentämään rakennusten energiankäyttöä. Myös vuokrataloyhtiöiden korjausavustuksissa energiatehokkuus on saamassa suurempaa huomiota.

Rakennusten kosteusongelmia pyritään korjaamaan keväällä käynnistyneiden hometalkoiden avulla. Ensi vuonna rahaa tosin suunnataan vielä tiedonhankintaan ja koulutukseen, sillä hankkeessa on korostettu riittävän suunnittelun tärkeyttä.

Ympäristönsuojelussa rahoja kohdistetaan etenkin siirtoviemärien rakentamiseen. Ministeriö aikoo aloittaa kaksi uutta viemärihanketta, jotka osaltaan parantaisivat rakennusalan työllisyyttä. Valtiovarainministeriö lupaa kuitenkin ympäristötöihin toivottua vähemmän rahaa.

Ympäristöministeriön toimintamenot supistuvat ensi vuonna näkyvästi, koska alueellisten ympäristökeskusten sekä ympäristölupavirastojen menot siirtyvät työ- ja elinkeinoministeriöön ja valtiovarainministeriöön.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Ilkka Luoma

Ei saattaisi arvata, että talo ympäriltämme, jossa asumme - voisi tuottaa lämpöä, sähköä ja energiaa enemmän, kuin se tarvitsee oman kattonsa alle. Edelleenkin nykyinen asumisemme voidaan kutistaa energiatarpeeltaan jopa vain kolmanteen osaan nykyisestä. Ihminen on ainoa eläin, joka tarvitsee extraenergiaa lämmittääkseen itseään sateelta suojassa eristettynä luonnosta.

Asunto tai omakotitalo Suomessa ovat keskimäärin elämämme suurimpia investointaja; elämme velkasuhteessa jopa 35 vuotta saavuttaaksemme omat seinät ympärillemme. Suomessa rakentaminen on kallista, asuminen on kallista ja ylläpitokin on kallista. Lämpimistä jouluista huolimatta varautumamme on tulipalopakkasiin, vaikkakin lisääntyvän kosteuden ilmasto pikemminkin homehduttaa ja mädännyttää kalleinta perusomaisuuttamme.

Aurinko, joka loi kaiken edellytyksen elolle ja meidänkin jatkumolle - osaa lämmittää talojamme bruttoenergiasaantona aina 1300 prosenttiin saakka, siis pystyen luovuttamaan ulos ja muuhun käyttöön monta kertaa enemmän energiaa, kuin mitä se itse tarvitsee [prof. Kai Wartiainen]. Aurinko on tehokas lämmitin, säteilijä ja energiapatteri. Aurinkoenergia on väkevä ilmiö ja talteenoton kehittyessä on ratkaisemassa osaltaan kyltymätöntä energiatarvettamme.

Nykyinen moderni asuintalo kuluttaa noin 130 kWh energiaa neliömetriä kohden - tämä luku on tutkijoiden mukaan helposti pienennettävissä jopa vain 40-50 kWh:iin [tekn.tri Miimu Airaksinen]. Rakentamisen totunnaiset tavat lienevät suurin syy hitaaseen muutokseen.

Laboratorioissa on toteutettu uusia kokonaisuuksia olemassa olevilla osaratkaisuilla vähentäen energiatarvetta asumisessamme. Keksintöihin lisättynä säästö, terveellisemmän - siis alemman keskilämpötilan (nyt 21-23 C) säätäminen ehkäpä noin 18-20 C:een - entisestään pienentäisi energiariippuvuutta. Viileämpi elinympäristö tuottaa virkeämpiä ajatuksia ja mielenlaatua :-)

Eläinkunnassa [mihin mekin kuulumme], kaikki paitsi me, ei tarvita lisäenergiaa pesään, joiksi kotejammekin voitaisiin kutsua. Kodin, siis pesän merkitys on jatkuvuuden huolehtiminen seuraaviksi sukupolvien luojiksi. Pesä on turvapaikka, kuten kotikin, joka on asetettu lain erityissuojeluun. Suojeltu ympäristömme seininä ja lattioina on rakentunut energian tuhlaamisen kuningaskuluttajaesimerkiksi.

Vaihe, jossa ihmiskunta huomasi kiinteän kodin ominaisuuden, aloitti suunnitelmallisuuden, jota eläinkunnassa ei esiinny. Suunnitelmallisuus loi omistamisen, aidallisen reviirin ja huolen omistuksien menetyksistä. Näin ihminen aloitti "kodistansa" kehityksen, jossa energia on käymässä vähiin ja pahempana seikkana tuhoamassa ympäristömme. Eläinkunta ei hae omistusasuntoja, -pesiä, ne hakevat vain lisääntymisalustan, jossa juuri ja juuri vain pentujen avuttomuusvaihe ylitetään. "Suunnitelmallisuutta" ei ole kuin vaistojen ajama lisääntyminen ja ruoan hankinta.

Me suunnittelimme itsellemme fyysisen kodin, joka vaurastumisen, näyttöhalun ja mukavuuden tarpeen kasvaessa kuluttaa entistä enemmän. Ulkoiset tekijät ovat ylittäneet luonnon kestokyvyn; ympäristö muuttuu tekosistamme jo nyt meidän mahtamatta sille mitään - sen kehitys ja antamamme kehityssykäykset ovat karanneet käsistämme. Energian lisääntyvälle tarpeellemme ei näy loppua.

Tiedeyhteisöt ovat löytäneet ratkaisuja tähän arvokkaimpaan sijoitukseemme/ omistukseemme; ennakkoluulottomuudella ja kokonaissuunnittelulla voimme ratkaisevasti aloittaa energian säästämisen nyt - ratkaisut ovat jo olemassa. Huomisen koti on energiaa tuottava yksikkö, jolloin paikallisuus energiatuotantona syrjäyttää hiljalleen nykyistä suuruuden lain keskittymistä. Hajautetun energiantuotannon ratkaisuille on maailmanlaajuinen kysyntä. Olisiko Suomi näiden ratkaisujen osaaja?

Ilkka Luoma

Kuva:
DSC_2045.JPG. 6. toukokuuta 2006. Copyright by Ilkka Luoma 2006. Kuvaa saa käyttää vapaasti yllä olevan tekstin yhteydessä.

Kuvateksti:
Lasipinta on kaksijakoinen; se "vuotaa" lämpöä eniten harakoille, mutta voi olla huomisen energiakeräämisen pinta-ala. Onko uudessä eduskunnan lisäosassa käytetty energiasäästöä aikaansaavia menetelmiä, ei ole tiedossa, mutta heijastus perinteistä antaa näkymiä "vanhojen hyvien menetelmien" uudelleen käyttöön.

[orig. lauantai, joulukuu 30, 2006]

Olavi Ruohomaa

Rakennusalalla on mennyt liian hyvin liian kauan. Taloudellisen nousun aikana olisi ollut mahdollisuus kehittää uusia teknisiä ratkaisuja ja jalostaa vanhoja sekä kehittää rakentamismenetelmiä. Ketään ei kiinnostanut, koska kaikki meni kaupaksi mitä valmistui.

Suurelle yleisölle media tarjosi vain sisutusvinkkejä. Nyt meillä on asuntoja, joita on sisustettu suurella innolla ja huomenna kaikki revitään auki rakenteellisten vikojen takia.

Rakentamiseen ja remontointiin tarvitaan oikeita innovaatioita. Eristepaksuuden lisäys on innovaatio vain eristeteollisuuden kannalta. Rakennusalalla todellinen luovuus näyttää olevan edelleen muutaman pellepelottoman varassa. Heiltä suuret toimijat eivät kuitenkaan halua vaikutteita tai ideoita, vaikka ne olisi saatavissa lähes ilmaiseksi.

Yhteiskunnan erilaiset tuet menevät niille, jotka ovat ammattilaisia tukien hakemisessa. Harvoin siis oikeiden innovaatioiden tukemiseen.

Rakennusalalla tarvitaan asennemuutosta. Ryöstämisen ja lyhytaikaisen edun kultturista pitäisi päästä eroon. Meidän ymmärrettävä että kaikki mikä rakennetaan tai korjataan on yhteistä kansallista omaisuuttamme. Rakennusten lämmitys- ja ylläpitokulujen pienentäminen on säästöä meille kaikille. Turhasta lämmittämisestä ja jäähdyttämisestä pääsemien on eduksi koko maailmalle.

pur

Luoma; lämmitysenergiaa käytetään vain sellaisessa osassa maapalloa, jonka ilmasto ei muuten mahdollistaisi ihmisen levinneisyyttä alueelle. Eli ei ihminen turhaan lämmitä. Energian kulutus on lisäksi sotien jälkeen vähentynyt koko ajan neliömetriä kohden, ei kasvanut. Vanhat hirsitalot olivat todellisia energiasyöppöjä. Tosin siitä ei ollut mitään haittaa, koska polttopuun käyttö ei hetkauta hiilitasapainoa mihinkään niin kauan kuin kasvu vastaa kulutusta.

Rakennuskannasta uudistuu vain noin prosentti vuodessa Suomessa. Niinpä uusien määräysten mukainen taso saavutetaan vasta sadassa vuodessa, jos silloinkaan. Tämä on ehkä tarpeen, mutta näpertelyä. On siis tarpeen vaikuttaa myös korjaustoimilla olemassa olevaan rakennuskantaan. Monen peruskorjauksen ongelma on siinä, että korjaaminen kuluttaa energiaa enemmän kuin lämmittäminen. Talot rakennetaan ja korjataan nykyään niin huonosti, että niille ei voi ennustaa pitkää elinkaarta. Rakennusten nopea kierto on vieläkin suurempaa energian tuhlausta kuin lämmitys.