Mitä enemmän yhteiskunnan toiminta nojaa sähköön, sitä suurempia vahingoittamisen vaikutukset ovat.
Uhkakuviin vastaaminen vaatii sähköjärjestelmän hajautuksen edistämistä, varayhteyksiä, rajat ylittäviä siirtoyhteyksiä, panostuksia kyberturvallisuuteen sekä tarvittaessa kriittisten osien suojaamista fyysisillä suojarakenteilla.
Korjaus- ja palautumiskyky on usein tärkeämpää kuin suojaaminen, ja siksi verkossa pitää olla myös särkymävaraa. Kapasiteetin niukkuus voi kriisitilanteessa altistaa suuremmille häiriöille. Kaikkia sähköverkon kriittisiä osia ei ole mahdollista suojata riittävillä suojarakenteilla. Ukrainan kokemukset osoittavat, että nopea vaurioiden korjaaminen, osaavan henkilöstön saatavuus sekä kriittisten varaosien varastointi ovat keskeisiä tekijöitä sähköjärjestelmän kestävyyden kannalta.
Paras tapa varautua erilaisiin sähköverkkoon kohdistuviin uhkiin on niiden huomioiminen jo sähköverkkojen suunnitteluvaiheessa.
Sähköverkon vahvistamisessa sabotaasin ja sotilaallisten iskujen kaltaisten uhkien varalta on kuitenkin pitkälti kyse muutosten tekemisestä jo olemassa olevaan verkkoon.
Resilienssiä vahvistavien toimenpiteiden rahoittaminen vaatii suoria investointeja valtiolta tai velvoittavaa lainsäädäntöä ja sääntelyn muuttamista, jotta yksityis- ja kuntaomisteiset jakeluverkkoyhtiöt tekevät investoinnit itse. Ajantasainen uhka-arvion merkitys korostuu, koska investointisummat voivat olla mittavia.
Ilman osaavia ja riittävää määrää henkilöitä, mikään ei kuitenkaan korjaudu nopeasti. Kyvykkyydet pitää olla kunnossa ja niitä pitää olla riittävästi. Nopea korjaus- ja palautuskyky on sähköjärjestelmän ja yhteiskunnan kannalta fyysiseen suojaukseen verrattuna tärkeämpää, sillä vihamielinen valtiollinen toimija kykenee halutessaan tuhoamaan sähköverkkokohteita liki suojarakenteista riippumatta.
Laajamittaiset hyökkäykset juuri sähköjärjestelmään tulivat monelle myös Ukrainassa yllätyksenä. Ukrainalaisten energiayhtiöiden varautumissuunnitelmat olivat yleistasoisia, ja niitä pystyttiin päivittämään vasta iskukampanjan alun jälkeen, kun yhtiöt ymmärsivät, mihin osiin järjestelmästä Venäjä kohdisti iskujaan.
Ukraina on vastannut hyökkäyksiin hajauttamalla sähköjärjestelmää, jolloin iskuilla on ollut vähäinen vaikutus koko sähköjärjestelmän toimintaan. Lisäksi rajat ylittävä sähkönsiirtoyhteys Eurooppaan on osoittautunut tärkeäksi sähkön lähteeksi. Järjestelmän solmukohtia on suojattu muun muassa hiekkasäkeillä, verkoilla ja betonisilla suojarakenteilla.
Sähköverkkotoimijoiden tulee suunnitella hyvissä ajoin etukäteen, miten verkkojen toiminnasta pidetään huolta poikkeustilanteissa ja täysimittaisessa sotatilanteessa sekä harjoitellaan yhdessä. Ne asettavat toiminnalle uusia reunaehtoja ja vaativat esimerkiksi yhteistyötä useiden sidosryhmien kesken.