Kaupallinen yhteistyö | Erillisverkot Oppia kannattaa aina hakea parhailta, ja yksi viranomaisviestinnän kärkivaltioista on Etelä-Korea, jossa paikallisten yritysten vahva telealan osaaminen vauhdittaa myös viranomaisviestintää. Erillisverkot hakee Etelä-Koreasta erityisesti tietoa viranomaisviestinnän siirtämisestä laajakaistaisiin viestintäratkaisuihin.
Etelä-Korean hallituksella on tapana nostaa jokin teknologiateema kansalliseksi kehitysohjelmaksi, jonka ympärille myös rahoitus keskitetään. Edellisen hallituksen painopiste oli 5G-teknologiassa, mutta nykyinen hallitus on siirtänyt fokuksen tekoälyn hyödyntämiseen.
Tekoäly tehostaa toimintaa
Hiljattain Etelä-Koreassa järjestetyssä Safe-Net Forum -tapahtumassa käsiteltiin tekoälyn vaikutuksia työelämään ja erityisesti turvallisuusviranomaisten tehtäviin. On selvää, ettei tekoäly voi juurikaan automatisoida poliisien ja pelastajien ydintehtäviä.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö tekoälystä olisi hyötyä turvallisuusviranomaisille. Muun muassa raportoinnin laatu ja nopeus paranee, kun tekoäly muuntaa puheen suoraan tekstiksi ja tuottaa automaattisia raportteja esimerkiksi poliisien kenttätyöstä. Näin heiltä vapautuu aikaa ydintehtäviin.
Tekoälyn hyödyntämisessä piilee myös omat riskinsä. Yksityisyyden suoja voi olla uhattuna tekoälyn kytkeytyessä valvontakameroihin, jos asiaan ei kiinnitetä huomiota. Valtioissa, joissa kansalaisten oikeudet eivät ole ensimmäisten huolien joukossa, voidaan tekoälyn ohjaamaa valvontakameraverkostoa hyödyntää hyvin kyseenalaisiin tarkoituksiin.
Oikein käytettynä tekoälyn ja valvontakameroiden yhteispeli lisää turvallisuutta. Tekoäly osaa tunnistaa poikkeamat valvonta- ja liikennekameroiden kuvasta ja hälyttää tarvittaessa viranomaiset paikalle. Esimerkiksi väärään suuntaan kulkeva auto tai henkilön täysin poikkeuksellinen käytös voisi laukaista hälytyksen.
Tekoäly voi tukea myös lisätyn todellisuuden sovelluksia. Mikäli viranomaiset saisivat hälytystilanteessa automaattisesti kohteen pohjapiirustukset käyttöönsä, parantaisi se tuntuvasti tilannekuvaa ja lisäisi turvallisuutta koko operaatiossa. Lisäksi tekoäly voisi opastaa palomiehet savun keskelläkin suoraan loukkuun jääneiden luo ja jakaa samalla heille tietoja palon lämpötilasta ja happiarvoista.
Kohti laajakaistaista viranomaisviestintää
Viranomaisviestintä eri puolilla maailmaa siirtyy hiljalleen kohti laajakaistaisia teknologioita. Laajakaistaisia yhteyksiä tarvitaan, jotta tekoäly voidaan valjastaa turvallisuustoimijoiden käyttöön.
Etelä-Korea on suorittanut tämän siirtymisen jo vuosina 2020–2023. Suomessa muutos on parhaillaan meneillään, ja sen odotetaan valmistuvan vuonna 2028. Suomessa on tällä hetkellä 60 000 liittymää vanhassa viranomaisverkossa ja noin 8 000 uudessa Virve 2 -verkossa.
Viranomaisviestinnän kehitystä ja sen vaatimaa yhteistyötä vauhdittaa Suomessa turvallisuusviranomaisten keskinäinen luottamus ja yhteistoiminta. Lisäksi meillä on vain yksi poliisiorganisaatio. Monessa muussa maassa, kuten Belgiassa tai Yhdysvalloissa, on useita poliisiorganisaatioita, joiden väliset organisaatiorajat vaikeuttavat tiedonkulkua ja pahimmillaan hidastavat toimintaa kriisitilanteissa.
Keskeistä viranomaisverkkojen kehityksessä ovat lakimuutokset, joiden avulla voidaan varmistaa viranomaisliikenteen priorisointi suurtapahtumissa. Viranomaisilla tulee olla mahdollisuus käyttää järjestelmiä tehokkaasti myös ruuhkatilanteissa.
Jarmo Vinkvist
johtaja, kv. asiat ja yhteiskuntasuhteet
Erillisverkot
Kirjoittaja vastaa kansainvälisistä asioista ja yhteiskuntasuhteista Erillisverkoissa. Erillisverkot on valtion omistama yhtiö, jolla on erityinen tehtävä: se tarjoaa viranomaisille ja huoltovarmuustoimijoille turvalliset ja toimintavarmat ICT-palvelut kaikissa olosuhteissa. Ne takaavat sen, että Suomi on maailman turvallisin maa nyt ja tulevaisuudessa.