Palkkatyön ja yrittäjyyden yhdistäminen on nykyaikaa, mutta työttömyysturvajärjestelmä ei tue sitä

Kaupallinen yhteistyö

Yrittäjyyden ja palkkatyön yhdistäminen on mahdollista, ja tänä päivänä jopa fiksua, mutta järjestelmä ei tue sitä täysin. Työttömyysturvaa pitäisi kehittää, jotta se kannustaisi itsensä työllistämiseen ja yrittäjyyteen.

Työttömyysturvajärjestelmää pitäisi uudistaa niin, että se tukisi paremmin kaikenlaisen työn tekemistä. Nykyinen järjestelmä on rakennettu palvelemaan joko palkansaajia tai yrittäjiä, mutta ei henkilöitä, jotka työskentelevät nämä roolit yhdistäen. Yksi ratkaisu olisi yhdistelmävakuutus, jota kannattaa 64 prosenttia suomalaisista.

Suomessa ansiosidonnaisen työttömyysturvan saaminen edellyttää työssäoloehdon täyttymistä. Päivärahaoikeutta voi kerryttää joko palkansaajana tehdystä työstä tai yrittäjänä. Rooleja ei voi yhdistää. Roolien yhdistäminen voi johtaa pahimmillaan jopa koko työttömyysturvajärjestelmän ulkopuolelle jäämiseen.

– Kun ainoastaan joko palkka- tai yritystoiminnasta saadut tulot huomioidaan, voi olla, että henkilö ei täytä tarvittavaa työssäoloehtoa eikä näin ollen saa lainkaan työttömyyspäivärahaa. Ja vaikka saisikin, voi päivärahan suuruus olla pienempi, koska kaikkia henkilön tosiasiallisesti ansaitsemia tuloja ei huomioida, sanoo Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKOn hallituksen puheenjohtaja Mikko Wikstedt.

– Tämä ei ole meidän mielestämme oikeudenmukaista eikä työn tekoon kannustavaa, Wikstedt jatkaa.

Nykyinen järjestelmä on Wikstedtin mukaan työllistymisen este, eikä se kannusta hankkimaan lisätuloja palkkatyön ohella.

Ratkaisuna yhdistelmävakuutus

Wikstedtin mukaan ratkaisu tilanteelle olisi yhdistelmävakuutus, joka mahdollistaisi työttömyysturvan kerryttämisen yhtäaikaisesti sekä palkansaajana että yrittäjänä tehdystä työstä.

– Järjestelmää tulisi muuttaa niin, että palkkatyössä ja yrittäjänä työllistyvä henkilö saisi kaikki tulonsa huomioitavaksi, kun päätetään henkilön oikeudesta ansiopäivärahaan sekä päivärahan suuruudesta, Wikstedt sanoo.

Wikstedtin mukaan nykyään yhä useampi tekee töitä sekä palkansaajana että yrittäjänä tai freelancerina. Lainsäädäntö etenkin yrittäjänä toimiville on monimutkainen verrattuna palkansaajia koskevaan lainsäädäntöön. Yhdistelmävakuutus vaatisikin muutosta nykyiseen lainsäädäntöön.

– Työelämä on muuttunut jo viidessä vuodessa todella paljon. Mielestämme lainsäädännön on muututtava sen mukaisesti.

Yli puolet suomalaisista kannattaa yhdistelmävakuutusta

KOKOn tammikuussa 2023 Kantar Publicilla teettämän kyselytutkimuksen* tulokset kertovat, että 64 prosenttia suomalaisista kannattaa vakuutusta, jossa työttömyysturvaa voisi kerryttää sekä palkansaajana että yrittäjänä.

Lähes puolet suomalaisista olisi kiinnostunut toimimaan samanaikaisesti sekä palkkatyössä että yrittäjänä, jos se olisi taloudellisesti turvatumpaa. Näin kertoo 42 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Johtajista ja ylemmistä toimihenkilöistä vakuutuksen käyttöönottoa tukee 69 prosenttia, työntekijöistä 65 prosenttia. Yrittäjistä peräti 81 prosenttia on yhdistelmävakuutuksen kannalla.

Palkkatyön ja yrittäjyyden yhdistävät samalle viivalle muiden kanssa

Wikstedtin mielestä palkkatulon ja yrittäjätulon samanaikainen vakuuttaminen työttömyysturvassa tulee nostaa tulevan hallituksen pöydälle.

Lakimuutos tekisi sosiaaliturvajärjestelmästä nykyaikaisemman ja oikeudenmukaisemman.

– Palkkatyön ja yrittäjyyden yhdistävät olisivat silloin samalla viivalla muiden kanssa, eikä kukaan putoaisi järjestelmän ulkopuolelle, Wikstedt sanoo.

Lakimuutosta ajavat KOKO-kassan lisäksi muutkin tahot, kuten AKY-Akavalaiset yrittäjät ja Yrittäjän Työttömyyskassa.

Kantarin tekemän tutkimuksen mukaan yhdistelmävakuutusta kannattaa myös enemmistö kaikkien eduskunnan kuuden suurimman puolueen äänestäjistä laidasta laitaan. Eniten sitä tukevat vihreiden (74%) ja perussuomalaisten (68%) kannattajat.

Lue lisää Korkeasti koulutettujen työttömyyskassasta.

*Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten käsityksiä työttömyyskassoista. Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Kysely tehtiin Kantar Publicin vastaajapaneelissa verkossa 6.–13.1.2023. Vastaajia oli 1043. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.