Kaupallinen yhteistyö

Digitalisaatio vavisuttaa rahapelimarkkinoiden perinteistä toimintalogiikkaa. Perinteinen monopoli ei toimi enää muuttuneessa ajassa. Onko meillä rohkeutta uudistaa pelimarkkinoita oikeaan suuntaan?

Mikä on paras tapa järjestää rahapelimarkkinat ja mitä tekijöitä päättäjien tulisi ottaa huomioon rahapelialaa uudistaessa? Myös tämän toimialan kohdalla vastaus riippuu pitkälti siitä, miten maailma on muuttunut ja muuttuu jatkossa. Silloin kun rahapelaaminen perustui fyysisiin tuotteisiin, oli miltei mahdotonta pelata muiden kuin kansallisen pelintarjoajan tuotteita. Tämän seurauksena kanavoitumisaste lähenteli sataa prosenttia. Kanavoitumisasteella tarkoitetaan sitä, kuinka suuri osuus pelaajista pelaa virallisen järjestelmän tarjoamia pelejä. Vanhassa maailmassa oli helppo perustella monopolijärjestelmää, joskin optimaalinen tapa se ei koskaan ollut. Ainakaan pelihaittojen estämisen näkökulmasta monopolien historia ei ole kovin ruusuinen.

Digitalisaatio ravistelee rahapelialan toimintalogiikkaa

Digitalisaation ansiosta rahapelialan toimintalogiikka on muuttunut merkittävästi, ja pelitarjonta kuluttajille on laajentunut. Kilpailu pitää huolen siitä, että esimerkiksi osaamisperusteisissa peleissä pelintarjoajat joutuvat aidosti tarjoamaan pelaajille kilpailukykyiset ehdot.  Euroopan Unionin maista Suomi on viimeiseen asti jurnuttanut uudistusta vastaan, kun taas muualla on ymmärretty siirtyä vahvasti säädeltyyn kilpailulliseen lisenssijärjestelmään. Tämän seurauksena maat ovat onnistuneet nostamaan huomattavasti kanavoitumisastetta ja keräämään vuosittain merkittävän määrän verotuloja. Suomessa tällä hetkellä noin puolet verkkorahapelaamisesta suuntautuu virallisen järjestelmän ulkopuolelle. Tilanne on surkea kaikista tulokulmista katsottuna.

Kieltolakimentaliteetti ei toimi

Suomessa on tahoja, jotka edelleen ajattelevat kieltolakimentaliteetin toimivan. Usein tätä perustellaan Norjan esimerkillä, jossa monopolia on yritetty pönkittää lainsäädännöllisin keinoin. Kun dataa kaivaa hiukan tarkemmin, myös Norjassa kanavointiaste on romahtanut aitojen verkkorahapelien osalta. Emmekä me suomalaiset oikeasti ole kieltolakikansaa – Pohjois-Korean tie ei houkuta. Kansalaiset ovat samaa mieltä siitä, että jokaisella täytyy olla oikeus päättää verkkorahapelaamisesta niin kuin hän parhaaksi katsoo. Hyvin harvat haluavat kieltää verkkorahapelaamisen kokonaan.

Nuoret kannattavat online-pelaamisen avaamista

Kyllä kansa tietää. Kun suomalaisilta kysytään, onko nykyinen yksinoikeusmalli onnistunut rahapelaamisen haittojen ehkäisyssä, niin viisi prosenttia vastaa, että erittäin hyvin. Kaikkiaan 11 prosenttia vastaajista on puolestaan sitä mieltä, että erittäin huonosti. Kriittisyys korostuu entisestään, kun tarkastellaan 18-30-vuotiaiden joukkoa. Nuorten kohdalla peräti 36 prosenttia kannattaa siirtymistä lisenssimalliin ja vastaavasti 22 prosenttia ei kannata. Luvut ovat miltei samat koko väestön osalta. Loput eivät osaa sanoa kumpi järjestelmä olisi parempi. Tämäkin on tärkeä tieto, sillä oletettavasti merkittävällä osalla kansalaisista ei ole kosketuspintaa tämän toimialan kanssa ja siten vahvoja näkemyksiä suuntaan tai toiseen. Tulokset perustuvat Aula Research Oy:n kyselytutkimukseen, jossa haastateltiin 1 341 henkilöä ympäri Suomen. Otos edustaa suomalaisia iän, sukupuolen ja maakunnan mukaan painotettuna ja kiintiöitynä.

Varma tapa tehdä epäonnistunut uudistus niin pelaajien, yhteiskunnan kuin yritysten näkökulmasta on olla katsomatta toimialaa kokonaisuutena. Jos uudistus tehdään jonkun eturyhmän tai yksittäisen yrityksen näkökulmasta, voi käydä niin, että markkinoille tulijoita ei ole lisenssiviraston ovella lupahakemuksia jättämässä. Tästähän seuraa kanavoitumisasteen edelleen aleneminen ja merkittävien tulovirtojen suuntautuminen muualle kuin valtiolle ja suomalaisille yrityksille. Hyvässä järjestelmässä kilpaillaan reilusti järkevän sääntelyn puitteissa.  

Mika Kuismanen
Toimitusjohtaja
Rahapeliala ry

Rahapeliala ry on online-rahapelejä tarjoavien yritysten etujärjestö, joka edistää vastuullisen ja kestävän lisenssijärjestelmän käyttöönottoa Suomen online-rahapelimarkkinoilla.