Pienenä ja kohtalaisen avoimena taloutena Suomen kuvittelisi pystyvän tekemään rakenteellisia uudistuksia maailman muuttuessa. Näin ei kuitenkaan näytä olevan. Isojen asioiden, kuten esimerkiksi työelämän, sosiaaliturvan ja verojärjestelmän kohdalla merkittävät muutokset ovat saaneet odottaa jo useamman vaalikauden ajan. Pienemmissäkin asioissa kitka on suurta. Tästä hyvinä esimerkkeinä ovat alkoholituotteiden etäostaminen ulkomailta ja rahapelialan uudistaminen. Alkoholin etäostamisen saralla kuluttajat ja varsinkin alalla toimivat yrittäjät ovat vuositolkulla joutuneet kärsimään hallinnon kiusanteosta ja poliittisten päättäjien kyvyttömyydestä selventää asiaa koskevia lakipykäliä.
Rahapelialan kohdalla liikettä on sentään näkyvissä ja uusi lakiehdotus saatiin juuri luettavaksi, mutta nopeus ei tämänkään toimialan uudistamisen kohdalla ole huimannut päätä. Numeroita katsoessa on vaikea löytää perusteita sille, miksi vajaa kymmenen vuotta sitten päädyttiin yhdistämään kotimaiset rahapelitoimijat yhden monopoliyhtiön alle. Jo tuolloin oli nähtävissä pelaajien siirtyminen kiihtyvällä tahdilla ulkomaisten yhtiöiden asiakkaiksi. Tällä hetkellä vain 25–30 prosenttia digitaalisen markkinan pelaajista pelaa monopolin pelejä. Tilanne on surkea, ja jotkut tahot ovat aiheellisesti kysyneet, voiko uudistus enää korjata tilannetta.
Lain sisältö sanelee edellytykset onnistumiselle
Edellinen ja nykyinen hallitus ansaitsevat kiitosta rahapelialan uudistamisen käynnistämisestä. Sanna Marinin hallitus teki viimein viisaan päätöksen katkaista napanuora edunsaajaorganisaatioiden ja monopoliyhtiön väliltä. Tällaiset kytkökset eivät kuulu demokratiaan ja markkinatalouteen. Lisäksi edellisen hallituksen tilaama esiselvitys loi pohjan nykyisen hallitusohjelman kirjauksille rahapelialan kehittämiseksi. Petteri Orpon hallitus on vienyt uudistusta määrätietoisesti eteenpäin, ja prosessi on pääsääntöisesti edennyt hyvin. Lakiehdotus on nyt edennyt Brysseliin notifioitavaksi.
Prosessia tärkeämpää on lain sisältö. Ei ole järkeä tehdä sellaista lakiuudistusta, mikä ei nosta virallisen järjestelmän piirissä pelaavien määrää. Tulevan lain sisältö ei ole täydellinen yhdenkään osapuolen näkökulmasta, mutta siinä on riittävät elementit uudistuksen onnistumiselle. Laki mahdollistaa operaattoreille eli pelifirmoille kohtuulliset mahdollisuudet rahapelien järjestämiseen. Lakiesitykseen on myös kirjattu kattava joukko toimenpiteitä rahapeliongelmien hallitsemiseksi.
Keskustelun painopiste pitäisi siirtää teknologiaan
Keskustelu rahapelialasta pyörii edelleen pitkälti rahassa, pelihaitoissa, markkinoinnissa ja sponsoroinnissa. Markkinointi nähdään mörkönä, vaikka suomalaisia on jo vuosikymmeniä kyllästetty rahapelialan näkyvyydellä. Onhan monopoli-Suomessa Veikkaus ollut vahvasti läsnä katukuvassa ja päivittäisessä ympäristössä. Lauantainen lotto on ollut jopa kansallishuvi.
Mikäli keskitytään tarkastelemaan vain markkinointia, mainontaa ja pelihaittoja, kokonaiskuva unohtuu. Rahapelialan sydämenä nimittäin on teknologia – oli kyseessä pelien kehittäminen tai maksuliikenneratkaisut. Ala tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia kyvykkäille osaajille ja yrittäjille aidosti dynaamisella toimialalla. Kansantalouden pelastajaa toimialasta ei tule, mutta toisaalta ei ole syytä ylenkatsoa sen kasvupotentiaalia. Ei ole montaa toimialaa, jossa ideat ja teknologiset ratkaisut ovat yhtä helposti sovellettavissa Suomen ulkopuolella oleville valtaville markkinoille.
Koska monopolista on pidetty kiinni, eikä uudistusta ole uskallettu tehdä, olemme menettäneet merkittävän määrän erinomaisia osaajia ulkomaille. Jo nyt voimme kateellisina seurata esimerkiksi ruotsalaisten teknologia- ja maksuvälitysyritysten maailmanvalloitusta. Takamatkalta lähteminen harmittaa. Eikö meidän pitäisi osata uudistua ja luoda Suomeen teknologiaosaajille mahdollisuutta rakentaa ja kehittää myös toimivaa rahapelimarkkinaa?
Rahapeliala ry on online-rahapelejä tarjoavien yritysten etujärjestö, joka edistää vastuullisen ja kestävän lisenssijärjestelmän käyttöönottoa Suomen online-rahapelimarkkinoilla.